Yrittämisestä on tehty monessa mediassa itseisarvo. Eli yrittämistä lisäämällä kansakunta lähtee nousuun. Mutta kun kirjoitin viimeviikolla yhden työn ja viikonloppuna toisen, niin huomasin että yriiäjyys ei ole itseisarvo. Pahimmillaan mikroyrittäminen huonontaa kansakunnan tilaa ja antaa mahdollisuuden sosiaaliturvan huonontamiseen.
Yrittämisestä on tehty monessa mediassa itseisarvo. Eli yrittämistä lisäämällä kansakunta lähtee nousuun. Mutta kun kirjoitin viimeviikolla yhden työn ja viikonloppuna toisen, niin huomasin että yriiäjyys ei ole itseisarvo. Pahimmillaan mikroyrittäminen huonontaa kansakunnan tilaa ja antaa mahdollisuuden sosiaaliturvan huonontamiseen.
Toisessa työssä hyppäsin aihealueesta sen ulkopuolelle eli siellä puhuttiin erilaista innovaatiomuodoista ja kuinka niissä toimitaan. Eli yhdessä tekstissä innovaatiot jaetaan neljään eri ryhmään:
- Architectural innovation: Innovaatio, joka tuo täysin uuden tuotteen markkinoille. Esimerkiksi 1900- luvun alussa otettiin käyttöön vauhtipyörään yhdistetty magneetto.
- Revolutionary innovation: Tällöin puhutaan käänteentekevästä innovaatioista, jolloin perinteinen tekniikka korvataan kokonaan uudella. Tekstissä puhutaan mm. käsivaltaisen vaihteiston korvaamisesta automaattisella.
- Market Niche innovation: Eli innovaatio joka sovitetaan tarkkaan markkinarakoon. Eli tuotetta kehitetään määrätylle markkinasegmentille. Esimerkiksi Ford Mustan oli kehitetty aikoinaan edulliseksi amerikkalaiseksi urheiluautoksi.
- Regular innovation: Innovaatio keskittyy tuotteen teknisten ominaisuuksien tai tuotantotekniikan kehittymiseen. Eli käytännössä parannetaan tuotetta tai sen tehostetaan sen valmistamista.
Ja tuo jaoittelu avasi ainakin minulle miksi puhutaan rakennemuutoksesta. Eli monet nykyisistä YT- neuvotteluista juontavat juurensa tuosta viimeisestä innovaatiomallista. Eli bulkkituotteiden valmistajat joutuvat kilpailemaan markkinoilla joko tuotetta parantamalla tai tuotantoa tehostamalla. Eli siitähän kait osin rakennemuutoksessa on kyse. Eli jotta voi kilpailla kunnolla, niin kuristamisen ja tehostamisen sijaan pitäisi pyöriä ainakin tuolla käänteentekevien innovaatioiden alueella.
Toisaalta toisessa työssä jouduin pohtimaan sitä, että mikä on kasvuyritys. Eli kasvuyritystä voidaan kuvailla monilla eri mittareilla, mutta pääsääntöisesti se on yritys joka kasvaa selvästi useampana vuotena peräkkäin. Samassa työssä pohdin myös sitä, mitä on pakkoyrittäminen.
Pakkoyrittäminen on lyhyesti sanottuna sitä, että se on ainoa keino työllistää itsensä ja samalla joutuu väliin myymään omaa osaamistaan orjatyönä. Eli tekemällä pitkää päivää halvalla hinnalla. Ja tähänhän osin ohjataan kun opastetaan työllistymään yrittäjinä tai toimimaan yrittäjämaisesti itse työllistettyinä.
Mutta VATT kertoo omassa julkaisussaan, että itse yrittäjyys ei ole ihannoitavaa. Vaan pitäisi ihannoida sitä, että kuinka paljon saadaan aikaiseksi yrityssektorille työpaikkoja. Eli pelkkä mikroyritysten kasvun määrä useinmiten korreloi huonoa tulotasoa, huonoa tuottavuutta ja ikävä kyllä myöskin huonoa sosiaaliturvaa. Pahimmillaan huono sosiaaliturva aiheuttaa tuota niinsanottua pakkoyrittämistä ja samalla sovittujen työskentelyehtojen polkemista.
Eli mielestäni yrittäjyyttä ei pitäisi ihannoida vaan kasvuyrittäjyyttä. Eli sellaista joka tuo yritysektorille uusia työpaikkoja ja sitä kautta kasvattaa tulotasoa ja myöskin tuottavuutta. Toinen asia on se, että hiipuvilla aloilla innovaatiot kohdistuvat tuottavuuden lisäämiseen eli käytännössä työpaikkojen leikkaamiseen. Eli toinen reitti etsiä kasvua olisi löytää yrityksiä, jotka tekevät tuottavuutta muilla tavoin kuin leikkaamalla. Eli esimerkiksi muokkaamalla voimassa olevia teknisiä uusien ratkaisujen kautta.
Kuhan tälläistä pohdin maanantaiammuna, Kari…
Kari Vahtolammi
Kirjoittaja on hiukan yli viisikymppinen yrittämisestä, opiskelusta (TTY) ja psykologiasta kiinnostunut it-alan ammattilainen.
www.karivahtolammi.com
On kylläkin niin, että yritys joka ei saa strarttirahaa ja jonka yrittäjä on yhteiskunnan oikeuksien ulkopuolella, eikä valtiokaan elätä, niin miten ihmeessä tällainen mikroyrittäjyys huonontaa yhteiskuntaa? Se että sosiaaliturva huononee hänen takiaan on hyvin kaukaa haettu ja jos huononee, niin yhteiskunnan kulut siitä vain pienenevät. Yrittäminen on aina hyvästä yhteiskunnalle suhteessa sosiaaliturvan käyttöön!