Blogin arkisto
Suuri Yrittäjätutkimus: Ruotsalaiset pk-yrittäjät optimistisempia kuin suomalaiset21.03.2014 Rahoitusyhtiö Collectorin jo toista kertaa teettämä pk-yrityksiä käsittelevä tutkimus[1] osoittaa selvän eron suomalaisten ja ruotsalaisten yrittäjien näkemyksissä. Jopa yhdeksän kymmenestä ruotsalaisesta pk-yrityksestä odottaa liikevaihdon kasvua vuodelle 2014, kun suomalaisyrityksistä vain 60 % luottaa kasvuun. Suuren yrittäjätutkimuksen mukaan ruotsalaisyritykset ovat positiivisempia tulevaisuutensa suhteen kuin suomalaiset. Yli kolme neljästä (77 %) suomalaisesta pk-yrityksestä näkee toimintaympäristönsä heikentyneen viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaava luku Ruotsissa on 14 %. Kuvaavaa on, että jopa 40 % suomalaisista, mutta vain 17 % ruotsalaisista yrittäjistä pitää toimintaympäristöään heikkona ja välttävänä. Näkymät toimintaympäristön paranemiseksi eivät myöskään ole suomalaisyrityksillä valoisat, sillä lähes puolet vastaajista (46 %) uskoo toimintaympäristön pysyvän samana tulevan vuoden aikana. Sen sijaan oman yrityksen kilpailukyky koetaan huomattavasti toimintaympäristöä positiivisempana: 42 % suomalaisista ja 45 % ruotsalaisista yrityksistä kuvailee kilpailukykyään vähintään hyväksi. Suomalaisyritysten talouden suunnittelu ja seuranta edelleen retuperälläTutkimus osoittaa viime vuoden tavoin, että yli puolet pk-yritysten hyvästä taloudellisesta suorituskyvystä on selitettävissä taloushallinnon hyvillä käytännöillä. Tästä huolimatta vain 67 % tutkituista suomalaisyrityksistä tekee budjettinsa kirjallisena, kun Ruotsissa vastaava luku on 89 %. Suomalaisyritykset jättävät yhä useammin myös kassavirtalaskelmansa tekemättä. Jopa 57 prosentilta vastanneista yrityksistä puuttui kirjallinen kassavirtalaskelma. Luku on noussut vuoden 2013 tutkimuksesta, jolloin kassavirtalaskelman laiminlöi 52 % vastaajista. Haasteita suomalaisten pk-yritysten taloudelle aiheuttavat tulevaisuudessa myös eurooppalaistuvat maksuehtokäytännöt yritysten välisessä kaupankäynnissä. Tulevaisuudessa alle 30 päivän maksuehtoja ei käytännössä tunneta. – Pidentyvät maksuehdot vaativat liikevaihdoltaan 2 miljoonan euron suomalaisyritysten kassoihin käytännössä yli 80 000 euroa lisää. Mikäli myös maksuviiveet eurooppalaistuvat, tilanne muuttuu vielä heikommaksi, laskeskelee Collectorin toimitusjohtaja Miika Engström. Jotta yritykset voisivat parantaa omaa toimintaympäristöään, on kassavirtaa pyrittävä tehostamaan. Pk-yritysten rahoitustilanne on viime vuoden tutkimukseen nähden edelleen haastava ja rahoitusvaihtoehtojen tunteminen huono. 30 % suomalaisvastaajista kertoo, että heidän yrityksensä kassa kestää tulovirran katkeamisen 30 päiväksi vain heikosti ja 15 %:lla kassa kestää vajeen välttävästi. Samalla 30 % vastaajista koki, että eri rahoitusvaihtoehtoja ei ole helposti ja ymmärrettävästi saatavilla. – Kuten jo viime vuonna havaittiin, ei niukoin resurssein toimiville pk-yrityksille riitä, että tarjoaa hyviä tuotteita tai palveluita. Menestyäkseen suomalaisten pk-yritysten johtaminen on vietävä entistä ammattimaisemmaksi. Tässä ruotsalaiset ovat meitä jonkin verran edellä, vaikka parannettavaa löytyy sieltäkin suunnalta, toteaa Vaasan yliopiston tuotantotalouden professori Josu Takala. Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta tutkimus antaa myös joitain lupaavia merkkejä talouden elpymisestä. Vientiä yli 50 prosenttia liikevaihdostaan harjoittavista yhtiöstä yli 80 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan kuluvana vuonna. Lisäksi 82 prosentilla ruotsalaisista yli 2 miljoonaa vaihtavista yrityksistä on investointisuunnitelmia. Suomalaisyrittäjien keskuudessa vastaava osuus on 75 %. Vuonna 2013 investointeja suunnitteli 71 % vastanneista, joten suomalaisten yrittäjien investointisuunnitelmat ovat jopa lievässä nousussa. Teksti: Collector [1] Collectorin teettämä tutkimus suomalaista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä toteutettiin 4.2.–4.3.2014. Kyselyyn vastasi yhteensä 634 suomalaista ja ruotsalaista yritystä. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa Vaasan yliopiston suomalaisia pk-yrityksiä koskevaa tutkimusprojektia. Koska ruotsalaisvastaukset tulivat vain yli 2 miljoonaa vaihtavilta yrityksiltä, on vertailu tehty samankokoisiin suomalaisiin yrityksiin. |