Kilpailu on kuin tornadoKeskiviikko 17.9.2008 klo 9.32 - Tapio Rissanen Kilpailujärjestelmä markkinataloudessa on kuin tornado. Ken sen silmään joutuu, niin se pyyhkii yritykseltä kannattavuuden ja usein tuhoaa koko yrityksen. Suhdannetaantuman myötä kilpailun ymmärtäminen ja sen hallinta on tullut jälleen kovin ajankohtaiseksi. Suomen talouselämän valtavirta seuraa maailman suhdannekehityksen alamäkeä muutaman kuukauden viiveellä. Yritysten kilpailu asiakkaista supistuvilla markkinoilla johtaa usein koko toimialan kannattavuuden murenemiseen. Näin on nyt käymässä mm. kuljetusalalla. Kilpailun tornado on alaa lähestymässä ja pyyhkäisemässä yli. Miksi vuosikymmenestä toiseen käy samoin? Onko mahdoton oppia lukemaan markkinoita? Miksi alan toimijat eivät opi markkinatalouden kaikkia pelisääntöjä? Kilpailu on markkinatalouden ydinMarkkinatalous toimii oman sisäisen logiikkansa ohjaamana. On tarpeeton syyllistää ketään suhdannekäänteiden "hulluista" teoista, joita yhteisesti hämmästellään muutama kuukausi tehtyjen päätösten jälkeen. Mutta oppia voidaan ottaa ja tietoa käyttää hyväksi virheiden välttämiseksi. Kilpailu on markkinatalouden voima ja sen ydin. Se tempaa vääjäämättä kaikki toimijat mukaansa. Kilpailun suuri myönteinen puoli on siinä, että se on samalla koko markkinatalouden loputon, uusiutuvan kehitysenergian lähde. Epäonnistunut hankintalakiKansainvälistyvä globaali talous on tuonut kilpailun lähes kaikille yhteiskuntaelämän toimialoille, viimein tänne Euroopan laidallekin. Tämä oli yrityksille ja julkisille hankkijoille uusi tilanne. Suomalaiset hankkijat ja yritykset toimittajina ovat aina ennen saaneet ainakin osittain elää kilpailulta suojatuilla markkinoilla. EU:n myötä myös julkinen sektori ryhtyi laajasti kilpailuttamaan toimittajiaan. Menettelytapojen selkiinnyttämiseksi luotiin lainsäädäntö kilpailuttamista ohjaamaan. Periaatteessa toimittiin oikein, mutta lain sisältö johtaa harhaan. Hankintalain ohjeistusta noudattamalla ostaja joutuu perustamaan hankintapäätökset liiaksi hintaa painottaen. Tuloksena on hyödyketarjonnan yksipuolistuminen sekä "sutta ja sekundaa". Tulokset näkyvät tien pidosta ja rakentamisesta hoitopalveluihin saakka. Laki syrjii myös pieniä yrityksiä. Hankintalaki pitäisi kiireellisesti uudistaa. Hurjaan menoon on selkeä syyMarkkinakilpailun hurjaan menoon on yksi selkeä perussyy. Yritykset osallistuvat markkinoille käyttäen pääsääntöisesti kilpailukeinonaan vain hintaa. Tässä kilpailun yleisessä sarjassa kaikki kilpailevat kaikkia vastaan. Kun lähes kaikki markkinoiden tuhannet toimijat kilpailevat samoilla välineillä, niin hintakilpailusta tulee repivä ja raastava. Koska hintakilpailun voivat osallistua periaatteessa kaikki markkinoilla toimijat, niin hintakilpailun sarja on armoton. Kaikki eivät tavoittele edes kannattavuutta, vaan moni pyrkii saamaan hyvän kassavirran, toinen kasvattamaan markkinaosuuttaan, kolmas työllistämään väkensä jne. Erityisesti julkisin varoin rahoitetut toimijat osallistuvat kilpailuun polkemalla hinnat alle tuotantokustannusten turvatakseen työllisyytensä. Syntyvien tappioiden kattamiseen löytyy poliittiset perusteet ja menetelmät. Elinkeinoelämän järjestöt ovat kovin hampaattomia puolustamaan jäseniään. Ne tyytyvät vääristyneessä kilpailutilanteessa jyrkimmillään lähettämään paheksuvan tiedotteen lehdistölle. Eroon kilpailun mutapainistaYritykset ovat ajautuneet tähän hintakilpailun mutapainiin erityisesti EU-jäsenyyden aikana. Markkinoiden avautuminen on hämmentänyt yritysten johdon. Talouselämän taustamuuttujista suhdannevaihtelun jokseenkin säännölliset syklit kuuluvat markkinatalouden perusolemukseen. Niistä ei voi päästä eroon. Hyvän palvelun, räätälöityjen erikoistuotteiden tai poikkeuksellisten toimintatapojen ansiosta hyvin johdettu yritys löytää oman sarjansa. Näin toimien yrityksiltä kysynnän suhdannevaihtelu muuttuu loivaliikkeiseksi, vaikka se ei kokonaan häviäkään. Mikä tärkeintä; yritys pääsee kehittyneillä kilpailukeinoilla eroon kilpailun yleisestä mutapainisarjasta, jossa kaikki kilpailevat kaikkia vastaan samalla menetelmällä - hintakilpailulla. Myös asiakastyytyväisyys lisääntyy hänen kokiessaan räätälöidyn tuotteen tai palvelun ainutkertaisuuden riemun. Tapio Rissanen Kirjoitus perustuu Tapio Rissasen kirjoihin Kilpailu markkinoilla sekä Hyvän palvelun kehittäminen. |
Avainsanat: Tapio Rissanen, kilpailujärjestelmä, talouselämä, valtavirta, työyhteisö, kilpailu, markkinatalous, suhdanne, elinkeinoelämä, taantuma, kannattavuus, palvelu, asiakastyytyväisyys |
|
Hämmentävää, että Yrittäjälinja-nimisellä sivustolla ruoditaan markkinataloutta ja kilpailua näinkin kriittisessä valossa.
Onko hintakilpailuun lähdettävä mukaan, jossei se ole kannattavaa? Markkinoinnin neljään osa-alueeseen 4P:n teorian mukaan kuuluu kuitenkin hinnan lisäksi vielä kolme muuta kilpailukeinoa. Ehkä niistä riittäisi jokin toinenkin käyttöön otettavaksi?