Taantuma näyttää ilmeiseltä euroalueella, kenties Suomessakin. Spekulaatiot keskittyvät jo sen kestoon.

Euroalueella ei ole taantumasta kokemusta, mutta luonteva vertailukohta löytyy Yhdysvalloista. Siellä taantumat ovat kestäneet toisen maailmansodan jälkeen keskimäärin reilun vuoden. Yksikään ei ole vienyt kahta vuotta, vaikka aiemmin ne olivat pidempiä. Syynä edistykseen pidetään parempaa keskuspankki- ja yleensä talouspolitiikkaa. 1930-luvun suuri lama toimi kovana koirakouluna.

Pankkikriiseillä on tapana kestää pari kolme vuotta – ja toisaalta vuosi kakusta on jo kärsitty. Kriisin lopullinen hinta on tässä vaiheessa aina arvoitus. Yleensä pankkikriisit maksavat yli kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta nopeilla ja taitavilla toimilla lasku voi jäädä pienemmäksi.

Julkisella vallalla on jälleen ratkaiseva rooli, toteaa tuore taloustieteen nobelisti Paul Krugman. Hän pitää oikeana nopeaa päätöstä nostaa julkisella tuella pankkien vakavaraisuutta. Viranomaisten täytyy nyt huolehtia, että raha jatkaa matkaansa yrityksille ja kuluttajille. Krugman suosittelee myös julkista elvytystä kokonaiskysynnän vahvistamiseksi.

Kriisin surkea puoli on, että se ulottuu kaikkiin teollisuusmaihin. Monet niistä ovat jo valmiiksi raskaasti velkaisia, mikä vaikeuttaa hoitoa. Toisaalta vaikeina aikoina turvallisilla valtionvelkakirjoilla on kysyntää, joten rahaa voi löytyä verotusta kiristämättä. Onneksi Suomessa valtiontalous on kunnossa. Myös pankit ja yritykset ovat laman opettamina vakavaraisempia kuin 1990-luvun taitteessa, joskin osaa kuluttajista velkataakka painaa.

Kehittyvien talouksien kasvu hidastuu, muttei pysähdy. Niiden teollistuminen ja tuottavuuden kehitys etenevät yhä ripeästi. Se tasapainottaa ainakin jossain määrin teollisuusmaiden notkahdusta. Aiemmista kriiseistä poiketen kehittyvien talouksien valuuttavarannot ovat biljoonatasoa. Kiina elvyttää jo talouttaan. Japanissa säästöaste on erittäin korkea ja pankeilla rutkasti rahaa.

Taantuma leikkaa inflaatiota, joten EKP laskee ohjauskorkoa ripeästi. Osa rahamarkkinoiden vaatimasta riskilisästä sulanee pois. Parhaassa tapauksessa taantumien sotien jälkeinen tilasto ei rumene ainakaan pahasti.

Heikki Ikonen
vapaa toimittaja