Blogin arkisto

Jouluksi pilkottaa valoakin

Share |

Maanantai 15.12.2008 klo 8.00 - Heikki Ikonen


Huonoista talousuutisista ei ole nyt pulaa, mutta lohdullisiakin kuulemme jo. Keskuspankit kautta maailman ovat alentaneet ohjauskorkoja rutkasti. Yhdysvalloissa se on jo prosentissa ja ennusteet vilauttelevat nollaa. Euroopan keskuspankin pelisilmää ei voi kehua, nostihan se korkoa vielä viime kesänä. Euroalueen ja Yhdysvaltojen korkoero ei ole kuitenkaan koskaan päässyt leveäksi, joten EKP voi ensi vuonna pudottaa ohjauskoron alle kahden prosentin.

Kun ohjauskorot laskivat jyrkästi vuosikymmenen alun laskusuhdanteessa, pysyivät ne kellarissa pari vuotta. Korot eivät nouse nytkään aikoihin, sillä inflaatiohuolet ovat eilistä. Markkinakorot eivät tosin ole tulleet alas samassa tahdissa, mutta laskeneet kuitenkin. Siitä hyötyvät etenkin asuntovelkaiset. Kun öljyn hintakin on romahtanut puolessa vuodessa lähes kolmasosaan, kuluttajien käyttöön jää selvästi enemmän rahaa.

Epävarmassa tilanteessa monet saattavat tosin säästää ylimääräiset euronsa, mutta hyödytöntä ei sekään ole. Talletukset tuovat pankeille edullista rahaa, jolle ne haluavat tuottoa. Luotottaminen vilkastuu, kunhan pahimmat pelot taas laantuvat.

Korkojen laskun ohella keskuspankit ovat vahvistaneet markkinoiden likviditeettiä eli rahan saatavuutta. Etenkin Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on tehnyt rajuja poikkeustoimia, kuten taannut ja ostanut sadoilla miljardeilla dollareilla ongelmaluottoja. Radikaalit toimet jatkuvat, jos luottolama ei hellitä. Fedin johtaja Ben Bernanke on vaikeiden aikojen asiantuntija, ja hän on julistanut tekevänsä kaikkensa talouden elvyttämiseksi. Samoilla linjoilla ovat useimmat keskuspankit, ilman ihmettä pian myös EKP, vaikka talouskasvu ei virallisesti sen tehtäviin kuulu. Hallitukset kautta maailman elvyttävät raskaalla kädellä. Ennen pitkää kriisiapu tehoaa.

Osakemarkkinat ovat talouden herkin ilmapuntari, koska osakkeita ostavat ja myyvät kaikki talouden oleelliset toimijat monikansallisista finanssijäteistä rivikansalaisiin. Niiden yhteen koottua tietämystä ei yksikään ennustajaeukko päihitä. Pörssit putoavat aina ennen reaalitaloutta, eikä tämä kerta tehnyt poikkeusta. Kurssit lähtivät syöksyyn viime syksynä, kolme kuukautta ennen Yhdysvaltojen putoamista taantumaan. Euroalue seurasi lyhyellä viiveellä.

Yhtä lailla pörssit toipuvat ennen reaalitaloutta. Monet keskeiset pörssi-indeksit sukelsivat marraskuussa edellisen eli 2003 pohjan tasolle, mutta lasku näyttää pysähtyneen. Korjausliike ylöspäin oli jo virkeä. Edellisten pohjien läpi mennäänkin vain muutaman kerran vuosisadassa, joten pahin saattaa olla takana.

Työttömyyttäkin voi tarkastella osittain optimistisessa valossa. Työttömyys saavuttaa huippunsa tyypillisesti laskusuhdanteen lopussa. Edellisessä laskusuhdanteessa työttömyys kiipesi kaksi ja puoli vuotta huipentuen kesällä 2003. Tuolloin noususuhdanne oli jo alkanut ja osakekurssit kääntyneet kohti koillista. Nyt työttömyys on lisääntynyt Yhdysvalloissa lähes kaksi vuotta, joten huippu voi olla jo lähellä.

Kun ajat näyttävät muuttuvan yhä synkemmiksi, ollaan usein myrskyn silmässä. Sieltä on vain yksi suunta.

Rauhallista joulua ja yritteliästä tulevaa vuotta!

Heikki Ikonen
Vapaa toimittaja, kirjailija

Avainsanat: Heikki Ikonen, pörssit, osakemarkkinat, talousuutiset, keskuspankki, keskuspankit, ohjauskorko, pankki, EKP, korko, korot, Fed, pörssi


Kommentit

16.12.2008 0.10  Martti V.

Tuoreen uutisen mukaan EKP etsii tuoreita keinoja pankkien välisen luototuksen virkistämiseen, eli Amerikan peesissä todellakin mennään. Kunhan nyt keksisivät jotain järjelllistä.

Ihme touhua kyllä, ensin rahaa syydetään kuin humalainen merimies satamakapakassa, sitten sitä pihdataan hampaat irvessä kuin Roope Ankka. Totuuden pitäisi olla jossain siellä välissä, mutta vaikeaa tuntuu olevan löytää tasapaino pankkiherrain. Ei hevin uskoisi niillä liksoilla.

16.12.2008 12.18  Heikki Ikonen

EKP yrittää varmasti samanlaisia keinoja kuin Fed, eli ostaa tai taata suoraan erilaisia laina- ja arvopapereita, jotta raha saataisiin pankeista liikkeelle yrityksille ja kuluttajille.

Tämä on tietysti vähän riskaabelia keskuspankkien kannalta, tappioita ei voi välttää, eivätkä ne ole kotikentällään käytännön luotto- ja pankkitoiminnassa. Mutta rahamarkkinoiden kuivuminen on niin suuri isku taloudelle, että keskuspankit pitävät sitä paljon suurempana riskinä kuin poikkeustoimien aiheuttamia tappioita.

Toivoa sopii, että lääkkeet löytyvät ja tehoavat tulematta liian kalliiksi. Virheitä tuskin voi välttää, kun radikaalisti uusia teitä avataan keskuspankkitoimintaan. Mutta talous kokonaisuudessaan virkistynee niiden avulla pikku hiljaa, joten kannattaa kokeilla - tähän hätään. Vanhaan malliiin varmasti palataan aikanaan, eli pankit hoitavat kenttätyön keskenään, keskuspankit hoitavat oman tonttinsa.

17.12.2008 0.04  Martti V.

Jenkeissä korko pudotettiin jo liki nollaan. Ero euroalueen ohjauskorkoon on kolme prosenttia. Näin suurta eroa ei kai EKP voi sitten kauaa pitää yllä, jos se ero ei ole ennenkään ollut leveä?

17.12.2008 18.15  Heikki Ikonen

Olen suuresti hämmästynyt, jos euroalueen ohjauskorko on kesällä yli kaksi. Se vahvistaisi euroakin eli heikentäisi vientinäkymiä. EKP on konservatiivisempi liikkeissään, mutta tulee Fedin perässä. Kun Suomessa jo hallituskin tutkii keinoja rahoittaa suoraan yrityksiä, keskuspankit tuskin rahapolitiikkaa voivat pitää kireämpänä kuin yleinen taloustilanne edellyttää. Edes niin jähmeä puulaaki kuin EKP.

18.12.2008 12.54  Martti V.

Rahoituksen proffa Vesa Puttonen ennusti juuri, että euroalueen ohjauskorkokin painuu nollan pintaan. Jokos tämä viittaa deflaatiopelkoihin, se ei olisi silloin hyvä merkki kyllä. Sikäli kun käsitän, deflaatio on ainakin yrityksille tukala tilanne.

18.12.2008 16.27  Heikki Ikonen

Deflaatio eli hintatason yleinen lasku on nyt selvästi jo pelkona teollisuusmaissa, USA:ssa ainakin kuluttajahinnat jo putosivat viime kuussa. Loistavaksi ennustajaksi osoittautunut Nouriel Roubini ennustaa deflaatiota ensi vuodeksi moneen suureen teollisuusmaahan, mahdollisesti euroalueellekin.

Deflaatio on hankala tapaus, koska se nostaa velkarasitetta ja heikentää yritysten hinnoittelevoimaa. Se on kannattavuudelle ikävä yhtälö. Toisaalta siihen keksitään kovia lääkkeitä jo ainakin USA:ssa, koska Bernanke pitää deflaatiota todellisena paholaisena 1930-luvun tuntijana.

Itse en mihinkään pitkään deflaatioon oikein usko, koska maailmassa on yhä niin valtava määrä puutetta alkeellisimmistakin hyödykkeistä. Kehittyvissä talouksissa jo asumisen taso on yhä alkeellinen verrattuna teollisuusmaihin. Vaikka asuntojen hintojen tilapäinen lasku pudottaisi niiden kysyntää joksikin aikaa, on potentiaalinen kysyntä valtavaa, etenkin kun samaan aikaan ao. talouksien tuottavuus eli ostovoima kasvaa vauhdilla.

Jos ja kun kiinalaiset, intialaiset, venäläiset ja brasialialaiset haluavat ympärilleen sen 20-30 neliötä viemäröityä ja sähköistettyä asuntoa per nenä, niin rakentamisen tarve on jatkossa yhä valtava. Muut hyödykkeet siihen päälle.

En ymmärrä, miten pitkä deflaatio olisi näissä oloissa mahdollinen. Kohta taas kaivokset, sahat, tehtaat ja konepajat laulavat.

19.12.2008 10.41  Putin

Hyvää Joulua George W. Bushille !


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini