Taantuma ei ole rikollinen poikkeustilaMaanantai 22.12.2008 klo 9:01 - Heikki Ikonen Talouskriisiä toitotetaan nyt ikään kuin maailma olisi ajautunut aiemmin kokemattomaan poikkeustilaan. Ilmapiiriä kuvaa hyvin professori Arto Jokisen alakerta Aamulehdessä 15.12. Koska se heijastelee uskoakseni yleisemminkin käsityksiä talouden liikkeistä, on muutama reunahuomautus paikallaan. Jokisen mukaan talouskriisejä esiintyy noin 70 vuoden välein. Oman kirjanpitoni mukaan meneillään on jo kolmas talouskriisi kymmenen vuoden sisään. Aasian valuuttakriisi myllersi 1990-luvun lopussa ja it-osakekupla heti perään 2000-luvun alussa. Yhtä tiheä kriisitahti löytyy siitä taaksepäin. Tai kriisi ja kriisi - asiallisempaa olisi puhua arkisesti taantumista. Kriisi viittaa odottamattomaan poikkeustilaan, taantumat taas ovat normaali osa markkinatalouden syklejä. Ei tämäkään tee poikkeusta, vaikka keskimääräistä rajumpi onkin. Jokisen mukaan talouskriisit aiheuttaa väärän tiedon rikollinen hyväksikäyttö, toisten rahoilla pelaaminen ja ennusteiden epätarkkuus. Väitteissä on oma peränsä, mutta kovasti ne talouden liikkeitä yksinkertaistavat. Nykyisen rahoituskriisin keskeisiä tekijöitä oli todellakin väärä tieto, sillä luottoluokittajat jakoivat aivan liian positiivisia leimoja lainapaketteihin. Paljonko tässä oli tietoista harhaanjohtamista, selvinnee aikanaan. Toimiva markkinatalous edellyttää mahdollisimman luotettavaa ja laajaa tietoa, painottaa myös Nobel-palkittu taloustieteilijä Joseph Stiglitz. Mutta epätäydellistä markkinatietous on kaikissa suhdanteissa, eikä talousrikollisuus kysele syklejä. Niiden piikkiin taantumia ei voi työntää. Taantumien ratkaiseva tekijä on virhearvio: yritykset investoivat turhan innokkaasti, kuluttajat haalivat liikaa lainaa, rahoittajien riskinhallinta pettää. Erehtyminen on inhimillistä, vaikka tarjolla olisi kuinka pätevää tietoa ja lainkuuliaisia toimijoita. Ennen pitkää nousukautta iskee laaja vauhtisokeus, joka johtaa ylikapasiteettiin, ylivelkaantumiseen, inflaatioon, rahan hinnan nousuun. Niiden tasaaminen vie aikansa. Tuota aikaa kutsutaan laskusuhdanteeksi, taantumaksi, talouskriisiksi. Kiinteistöperäiset taantumat ovat tyypillisiä. Kun rahan hinta putoaa, kiinteistöjen kysyntä kiihtyy. Se nostaa hintoja ja houkuttelee yhä uusia rakentajia ja rahoittajia. Aika ajoin perspektiivi katoaa ja syntyy kupla. Se puhkeaa, kun tuotantokapasiteetin rajat nostavat rajusti kustannuksia tai kiinteistöistä syntyy ylitarjontaa. Rakentaminen hiljentyy ja tappioita kärsineet yritykset ja rahoittajat nostavat riskikynnystään, jolloin koko talous hidastuu. Kyse ei ole niinkään tiedon kuin arviointikyvyn heikkouksista. Mutta ennen pitkää ylitarjonta loppuu ja rahoittajien riskivalmius palaa keskuspankkien tuella. Siten suhdanne kääntyy tälläkin kertaa. 1990-luvun it-osakekuplassa sijoittajat yliarvioivat karkeasti alan kasvukyvyn, ja kurssien holtiton nousu sinetöi kollektiivisen virhearvion. Kupla puhkesi, kun odotukset palasivat maan pinnalle. Niin käy lopulta osakkeiden kuin minkä tahansa omistuskohteiden hinnoille - ne asettuvat mielekkäälle tasolle. Kummempia konnankoukkuja hintakuplat ja niiden puhkeaminen eivät edellytä. Jokinen on varmasti oikeassa siinä, että toisten rahoilla on helpompi pelata kuin omilla. Tästä psykologisesta totuudesta ei vain ole suurta iloa, koska moderni talous perustuu oleellisesti toisten rahaan. Tallettajat lainaavat pankeille, jotka lainaavat yrityksille, jotka lainaavat kuluttajille ja toisilleen. Jokaisen vastaa viime kädessä itse luototettavan maksuvalmiudesta. Luotottaminen ja sijoittaminen ovat aina riskibisnestä. Jokinen soimaa talousennusteita, koska ne ovat epäluotettavia. Sen tietää todeksi jokainen taloutta seuraava, entä sitten? Todellisuuden pohjimmainen luonne on epävarmuus, sille emme voi mitään. Ei sääennusteisiinkaan pidä sokeasti luottaa, mutta kyllä niistä useimmiten hyötyä on. Älä ammu meteorologia, jos saat sieniretkellä vettä niskaasi - pakkaa reppuusi sadeasu. Heikki Ikonen |
Avainsanat: talouskriisi, aamulehti, arto jokinen, heikki ikonen, poikkeustila, taloudet liikkeet, lama, taantuma, kriisi, inflaatio, laskusuhdanne, rahan hinta, keskuspankki, talousennuste, raha |
|
27.12.2008 14:50
Heikki Ikonen
Kiitos kommentista. |
27.12.2008 16:23
Heikki Ikonen
PS: Sanoin markkinatietouden olevan aina epätäydellistä, ja sitä se on välttämättä ja aina jossain määrin. Vaikkapa yrityksen taseeseen sisältyy aina epävarmuustekijöitä, esimerkiksi saataviin ja omaisuuden arvoon. |
27.12.2008 21:38
Numeroita on moneen lähtöön
Tarpeeksi taitava ja luova kirjanpitäjä saa puljun kuin puljun näyttämään upporikkaalta jos niikseen. Enron nyt ensimmäisenä mielessä tietysti, isoimpana vedätyksenä. Tällaisissa jutuissa on toki kyse silkasta rikollisuudesta, mutta kai kirjanpitoon vähäisempää fläppiä on vielä helpompi ujuttaa. |
27.12.2008 21:38
Numeroita on moneen lähtöön
Tarpeeksi taitava ja luova kirjanpitäjä saa puljun kuin puljun näyttämään upporikkaalta jos niikseen. Enron nyt ensimmäisenä mielessä tietysti, isoimpana vedätyksenä. Tällaisissa jutuissa on toki kyse silkasta rikollisuudesta, mutta kai kirjanpitoon vähäisempää fläppiä on vielä helpompi ujuttaa. |
28.12.2008 0:10
Heikki Ikonen
Kirjanpito- ym. rikollisuutta tuskin voi koskaan estää, mutta tavoitteeksi voi ja pitää silti asettaa tarkoituksenmukaisen laaja ja luotettava markkinatietous. Vain se luo luottamusta, jota ilman talous ei toimi. Nythän juuri tuo luottamuspula lamauttaa taloutta. |
29.12.2008 12:09
Käytännössä harva tajuaa operatiivisista toimintaa ja päinvastoin, eli käytäntö teoriaa
Ei aina ole kyse kirjapito ym. rikollisuudesta jos eri asiantuntijat saavat erilaisia tuloksia yrityksien toimintaedellytyksistä tai kannattavuudesta. On tosi monta tapaa katsoa asiaa ja kuitata kirjanpitoon saatavat + kulut+ lainat + kaikki muu.Tietenkin konsernikirjanpidossa alkaa olla ehkä vähemmän mahdollisuuksia. Tai joku viisas voisi sanoa,että enemmän. Sama pätee muuhun talous "ennustamiseen". Realiteettia ei ole olemassakaan. On lähinnä olemassa pessimistinen näkökanta, jossa huomioidaan kaikki uhat, että ne toteutuvat ja kulut maksimaalisesti ja riskit ja yltiöpositiivinen, jossa arvoidaan myynnin nousevan ja kaiken onnistuvan, arviot liikkuvat sitten näiden välillä. Tietenkin on olemassa ainakin pienyrityksiä, jossa ei taloudesta ymmärretä yhtään mitään. On kyllä isojakin yrityksiä olkoon sitten Enron vaikka esimerkkinä, vaikka huono esimerkki onkin, siinähän kyse oli rikollisesta toiminnasta. Joku tai jotkut eivät kuitenkaan ymmärtäneet mitään kun meni monimutkaisemmaksi. |
29.12.2008 12:15
Ihmeellistä
Vielä täytyy huomauttaa, että rajuja arvonmuutoksia suuntaan tai toiseen on ruokkinut joku tai jonkun ryhmän ahneus, joka kumulatiivisesti vaikuttaa ratkaisevalla tavalla asioihin ja kun tämä pyörä lähtee pyörimään on kyse periaattteessa samasta asiasta kuin kaikki pyramidirakenteet. |
30.12.2008 22:40
Bluebird
On se hiukan hämmentävää näin maallikolle kun jos talous ei järjettömästi KASVA koko ajan niin se on sitten taantuma, lama, katastrofi ja jotain.. eikö pienempi kasvu tai paikallaankin olo hetken riitä, vaaditaanko koko ajan entisten ennätysten lyömistä jatkuvasti. |
4.1.2009 23:07
Heikki Ikonen
?Rajuja arvonmuutoksia suuntaan tai toiseen on ruokkinut joku tai jonkun ryhmän ahneus, joka kumulatiivisesti vaikuttaa ratkaisevalla tavalla asioihin ja kun tämä pyörä lähtee pyörimään on kyse periaattteessa samasta asiasta kuin kaikki pyramidirakenteet.? |
Hassua, että markkinatietous on ollut niin epätäydellistä myös pankkialan ammattilaisilla ja itseasiassa aina talouskriisien aikaan. Siitä huolimatta nämä samat ihmiset antavat asiantuntijalausuntoja "tietopohjalta" käytännössä maksua vastaan. Sikäli vähän sama asia kuin ennustajapalvelut.