Työnantajien kansaneläkemaksun poisto on noussut julkisuuteen vastaantulona elinkeinoelämälle. Todellisuudessa suurimmat hyötyjät ovat suuryritykset ja kuntasektori. Pienyrittäjille merkittävämpää kuin suora rahallinen hyöty onkin se, että työmarkkinajärjestöt pääsivät samalla sopuun monista työehtokysymyksistä, ja lakkoaaltoa ei tarvitse pelätä.
Kuitenkin valtion budjetissa tämä on 800 miljoonan euron tulon menetys. Näin iso vastaantulo hallitukselta siirtää katseet nyt suuryritysten suuntaan. Jos toisessa vaakakupissa on voittojen maksimointi ja toisessa työntekijöiden työllisyys ja heidän lisäkouluttaminen taantuman aikana, eikö tulevaisuuteen katsovan kannata pitää kiinni työvoimastaan.
Työnantajien kansaneläkemaksun poisto on noussut julkisuuteen vastaantulona elinkeinoelämälle. Todellisuudessa suurimmat hyötyjät ovat suuryritykset ja kuntasektori. Pienyrittäjille merkittävämpää kuin suora rahallinen hyöty onkin se, että työmarkkinajärjestöt pääsivät samalla sopuun monista työehtokysymyksistä, ja lakkoaaltoa ei tarvitse pelätä.
Kuitenkin valtion budjetissa tämä on 800 miljoonan euron tulon menetys. Näin iso vastaantulo hallitukselta siirtää katseet nyt suuryritysten suuntaan. Jos toisessa vaakakupissa on voittojen maksimointi ja toisessa työntekijöiden työllisyys ja heidän lisäkouluttaminen taantuman aikana, eikö tulevaisuuteen katsovan kannata pitää kiinni työvoimastaan.
Pirkanmaan yrittäjien kampanjassa "Emme irtisano ketään" on tyyliä. Silloin toki, jos yritysten tilauskirjat ovat totaalisen tyhjiä, on parempi lomauttaa kuin kaataa yritys.
Niille yrittäjille, joiden tulot ovat pienet, tulee myös hyviä uutisia. Elinkeinon harjoittajan ja maatalouden harjoittajan jaettava yritystulo voitaisiin verovelvollisen vaatimuksesta verottaa kokonaan ansiotulona. Minua on sapettanut sivustakin, kun raskasta työtä tekevä yrittäjä on joutunut 28 prosentin pääomaveron maksajaksi, vaikka ansiotuloverotus on edullisempaa.
Byrokratia helpottuu uuden verotilisysteemin kautta. Itse toivoisin kehityksen johtavan myös palkkatiliin, jolloin riittäisi kun työnantaja ilmoittaisi työntekijänsä henkilötiedot ja bruttopalkkasumman ja sitten yrittäjän palkkatililtä veloitettaisiin oikeat summat oikeisiin paikkoihin. Samalla mietin eikö nykyisenlaisesta verokorttipostituksista voisi jo päästä nykyisessä tietoyhteiskunnassa eroon. Kunnatkin hyötyisivät, kun voisivat päättää veroprosenttinsa vasta talousarviolaadinnan loppuvaiheessa.
Rakennushankkeista syntyvä työllisyysvaikutus on maakunnassamme kuluvana vuonna merkittävä. Teiden, siltojen, kevyenliikenteenväylien, vesi- ja viemäröintien, koulujen, vanhainkotien ja muiden julkisten tilojen rakennushankkeet näkyvät ja tuntuvat pian eri puolella Keski-Suomea. Sujuvat liikenne- ja viestintäyhteydet ovat yrittämisen edellytys. Ei vain maakuntakeskuksissa, vaan kaikkialla.
Bioenergiahankkeet, joita Keljon lämpölaitoskin osaltaan siivittää, pääsevät vauhtiin. Kotitalouksillakin on nyt hyvä aika rakentaa, sillä kotitalousvähennyksen yläraja nostettiin kuuteen tuhanteen euroon. Kodin remontoija voi vähentää yrittäjän laskusta 60 prosenttia ja palkkaamansa työntekijän kuluista 30 prosenttia ja sivukulut. Kunpa nyt ihmiset ostaisivat myös siivous- ynnä muita palveluita kaukana asuville vanhemmilleen, jos itse kokevat avuttomuutta pitkien välimatkojen takia.
Yrittäjän kannalta on loistojuttu, että poisto-oikeus kaksinkertaistuu. Investoimalla nyt saa siis merkittävän verohyödyn. Ulkopuolisten kannattaa muistaa, että tämä on vain veronmaksun siirtoa tulevaisuuteen, kyllä yrittäjä joutuu tuloksestaan veronsa maksamaan.
Rahoituksen täytyy tietysti toimia, että yritys voi kantaa riskiä. Kun pankeilta saatu rahoitus muodosti vuonna 2007 noin 27 prosenttia yritysten kokonaisrahoituksesta, on vastaava osuus tällä hetkellä noin 70 prosenttia. Siispä yritykset joutuvat maksamaan huimia korkoja saadakseen pankkilainaa tavanomaisiin investointeihin. Finnvera ja TE-keskukset voivat terästää otettaan, kun elinkeinoministeri Pekkarinen vakuutti hallituskumppanit. Myös yritysten henkilöstökouluttaminen helpottuu hänen ansiostaan.
Jo hyvissä ajoin syksyllä kysyin ryhmämme kokouksessa Vanhaselta, miten meillä on elvytysrahaa, jos verotulot laskevat ennakoitua enemmän. Ajattelin, että eihän se voi olla näkymättä, että Euroopan paperimarkkinat ovat kylläiset ja metsäteollisuus hiipuu ja puukauppaa ei synny.
Vanhanen totesi vakuuttavasti: ”Jos on tarve me elvytämme. Otamme tarpeen tullen lainaa ja elvytämme harkitun suunnitelman mukaisesti. Emme tee paniikkiratkaisuja.”
Ja aivan oikein, näin voidaan tehdä, sillä meidän velkamme suhteessa bruttokansantuotteeseen on Euroopan pienin (29 %). Ja totisesti meidän elvytyspakettimme on Euroopan suurimpia. Tämä on johtajuutta, varsinkin kun heikompien perusturvasta pidetään silti huoli. Kansainväliselle markkinatilanteelle emme voi mitään, mutta kotimaan toimilla voimme tehdä nimenomaan pk-sektorin osalta paljon. Pelataan omaa peliä, ja katsotaan mihin se riittää.
Me Suomen keskustassa uskomme Keski-Suomen tasapainoiseen kehittymiseen. Toivottavasti uskovat yrittäjätkin. Yrittäjien päätökset ovat tulevaisuudessakin avain rahavirtoihin ja työpaikkoihin - maakuntamme menestymiseen!
Anne Kalmari
Kansanedustaja (kesk.)
