Lomautukset ovat päivän puheenaihe. Ne kohdistuvat yhä useampaan työntekijään. Erityisesti taloudellisen laskusuhdanteen aikana lomautukset ovat työnantajan käytössä oleva väline sopeuttaa toimintansa työvoimatarpeen muutoksiin.

Lomautuksella tarkoitetaan työnteko- ja palkanmaksuvelvollisuuden "jäädyttämistä" määräajaksi tai toistaiseksi työsuhteiden pysyessä kuitenkin voimassa.

Lomautus on kansallinen innovaatio. Suomessa omaksutun kaltaista järjestelmää ei juuri tavata muualla.

Lomautukset ovat päivän puheenaihe. Ne kohdistuvat yhä useampaan työntekijään. Erityisesti taloudellisen laskusuhdanteen aikana lomautukset ovat työnantajan käytössä oleva väline sopeuttaa toimintansa työvoimatarpeen muutoksiin.

Lomautuksella tarkoitetaan työnteko- ja palkanmaksuvelvollisuuden "jäädyttämistä" määräajaksi tai toistaiseksi työsuhteiden pysyessä kuitenkin voimassa.

Lomautus on kansallinen innovaatio. Suomessa omaksutun kaltaista järjestelmää ei juuri tavata muualla.

Suomessa lomautuksista säädettiin ensi kertaa vuoden 1970 työsopimuslaissa. Tosin lomautuksia käytettiin ennenkin: tällöin niistä sovittiin työehtosopimuksin.

Lomauttaminen on varsin joustava tapa sopeuttaa työvoiman määrä työvoimatarpeen muutoksiin. Lomautus voidaan toteuttaa laissa säädetyin perustein määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana, jolloin lomautukselle pitää olla tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet. Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisena tai työajan lyhennyksenä, jolloin työntekijät tekevät lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa.

Lomautuksesta on kysymys, kun osapuolten työnteko- ja palkanmaksuvelvollisuus lakkaavat lomautuksen ajaksi. Lomautuksen tulee perustua työnantajan aloitteeseen ja johtua työnantajan tarpeista. Jos lomautus toteutetaan työntekijän aloitteesta, kysymys on "virkavapaudesta", työvapaasta tai muusta sellaisesta sopimusperusteisesta työstä poissaolosta, johon ei sovelleta lomautusta koskevia säännöksiä.

Lomautus voidaan toteuttaa joko työnantajan yksipuolisella päätöksellä tai työntekijän / henkilöstön kanssa tehdyllä sopimuksella siten, että yrityksen toimintaedellytykset voidaan ottaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon. Lomautusjärjestelmää voidaan siten pitää "joustavana" ja eri tarpeet huomioivana.

Koska työsuhteet pysyvät voimassa lomautuksen kestäessä, järjestelmää ovat kiitelleet myös palkansaajat. Palkansaajien kannalta olennaista on, että lomautetut työntekijät pääsevät työttömyysturvan piiriin. Ansionmenetykset tulevat suurelta osin kompensoiduiksi ansiopäivärahalla. Lomautus ja työttömyysturva yhdessä muodostavat työntekijän asemaa suojaavan turvaverkon silloin, kun työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset täyttyvät. Lomautuksen aikaa voidaan hyödyntää myös koulutukseen: työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen aikana, jolloin työtä ei tilapäisesti ole tarjolla, on oivallinen keino valmistautua uuteen nousuun.

Lomautussääntely on toiminut varsin hyvin laskusuhdanteessa. Se on mahdollistanut sen, että suomalaiset yritykset eivät ole joutuneet turvautumaan irtisanomisiin työvoiman tarpeen vähentyessä tilapäisesti. Toisin on maissa, joissa lomautusta ei ole käytössä. Kiinnostusta suomalaiseen järjestelmään ja sen toimivuuteen ovatkin osoittaneet useat valtiot, muun Ruotsi, Iso-Britannia ja Hollanti.

Suomalaiselle työelämäinnovaatiolle on syntynyt kysyntää.

Mauri Pekkarinen
Elinkeinoministeri