Etelä-Pohjanmaa on maailman suomenkielisin maakunta. Kulttuurimme on tietyllä tavoin hyvin itsellinen ja omaperäinen. Olemme yritteliäs kansa, jolla on tahtoa mennä vaikka läpi harmaan kiven. Se onkin pitänyt maakuntamme elävänä ja hyvinvoivana kaikki muutosten vuodet, joita esimerkiksi EU on ajan mittaan meille tuonut.
Vahvat perinteet ovat erinomainen asia, mutta tiettyihin muutoksiin meidänkin on varauduttava pärjätäksemme tulevaisuudessa.
Etelä-Pohjanmaa on maailman suomenkielisin maakunta. Kulttuurimme on tietyllä tavoin hyvin itsellinen ja omaperäinen. Olemme yritteliäs kansa, jolla on tahtoa mennä vaikka läpi harmaan kiven. Se onkin pitänyt maakuntamme elävänä ja hyvinvoivana kaikki muutosten vuodet, joita esimerkiksi EU on ajan mittaan meille tuonut.
Vahvat perinteet ovat erinomainen asia, mutta tiettyihin muutoksiin meidänkin on varauduttava pärjätäksemme tulevaisuudessa.
Yrityselämän kaupankäyntialueet ovat laajentuneet ja kattavat usein muun muassa laajasti Euroopan maita ja Venäjää. Ulkomaille suunnattu liiketoiminta tarvitsee osaajansa, jotka meidän on leivottava itse vastataksemme haasteisiin.
Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi. Hankimme tulevaisuuden työväen kansainväliseen toimintaan ulkomailta, tarjoamme heille koulutuksen ja saamme siten osaavia työperäisiä maahanmuuttajia. Toinen vaihtoehto on kouluttaa väkeä osaavista eteläpohjalaisnuorista eri kansainvälisyysohjelmien, kuten vaihto-oppilasvuosien tai työharjoittelujen kautta.
Opetusministeri Henna Virkkunen heittikin jokin aika sitten ilmaan mielenkiintoisen idean pakollisesta ulkomaanvaihdosta korkeakouluopetuksen yhteydessä. Ajatus kielikylvystä ulkomailla on erinomainen, mutta pakolla asia ei kuitenkaan toimi. Kaikki eivät ole halukkaita tai heillä ei muutoin ole taloudellisia mahdollisuuksia pidempiaikaiseen vaihto-oppilasaikaan.
Kannustimia siis tarvitaan.
Etelä-Pohjanmaalla tulisi kansainvälistymiskoulutukseen tarttua nyt voimakkaasti jokaisella tasolla. Lukioissa tarjottaviin vaihto-oppilasvuosiin tulisi rohkaista ja jakaa niistä myös tietoa. Kunnissa voisi harkita jonkin tyyppisten stipendien myöntämistä koulutusjakson aiheuttamien kulujen pienentämiseksi. Tämä mahdollistaisi vaihtoon lähdön useammalle nuorelle.
Ammattikorkeakoulussa opintoihin liittyviä harjoittelupaikkoja tulisi kartoittaa entistä voimakkaammin ja sopia kansainvälisten yritysten kanssa tietty kiintiö vuosittaisista kohteista ja tehtävistä. Opetusministeriö olisi varmasti mielellään talkoissa mukana rahoittamassa tämäntyyppistä toimintaa.
Kunnat ja yritykset voisivat miettiä myös mahdollisuutta tarjota koulutus- tai työntekijävaihtoa ulkomaille. Kansainvälistymisestä huolehtiminen ei voi olla pelkkä koulujen tehtävä, vaan siihen sitoutuminen tulisi olla jokaisen yhteinen tavoite.
Esitänkin, että yritykset, kunnat, kuntayhtymät, koulut, ammattijärjestöt, puolueet ja kansalaisjärjestöt kokoontuisivat samaan pöytään pohtimaan konkreettisia toimenpiteitä kansainvälistymisen edistämiseksi. Hankkeen pääorganisaattorina voisi olla maakuntaliitto.
Tasan kymmenen vuotta sitten olin suorittamassa omaa vaihto-oppilasvuottani Kanadassa, Quebecin osavaltiossa Montrealissa. Vuosi antoi paljon eväitä, kykyä huolehtia itsestään, rohkeutta, kielitaitoa ja ystäviä. Niiden aikojen merkityksen ymmärtää hyvin nyt jälkeenpäin. Toivoisin, että mahdollisimman moni pääsisi kokeilemaan samaa.
Mikko Savola
Ähtärin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen
Nykyajan nuoret ovat jo lähtökohtaisesti kansainvälisempiä kuin yksikään aikaisempi sukupolvi, kiitos internetin ja muunkin median. Heille on itsestäänselvää pohtia kouluttautumista ulkomailla tai työskentelyä muuallakin kuin kotimaassa.
Toinen juttu onkin sitten se, kenellä on mahdollisuus toteuttaa haaveitaan. Vaihto-oppilaaksi voi edellenkin lähteä vain nuori, jonlla on tarpeeksi varakkaat vanhemmat. Erilaiset tukitoimet olisivat todellakin paikallaan, jotta lahjakkuudet saataisiin esiin ja kouluttautumaan oikeille väylille.