Blogin arkisto
Voiko nettitietoon luottaa?Keskiviikko 3.6.2009 - Maria Lehtiniemi Törmäät mielenkiintoiseen asiaan tai uutuuteen ja pohdit, mistä siitä löytäisi lisää tietoa. Tai vaikkapa toimittajana koetat etsiä taustatietoa artikkeliasi varten - mikäpä reitti ensimmäisenä mahtaa mieleesi juolahtaa... No nettipä tietenkin. Mutta voiko löytyneeseen tietoon luottaa? Vastikään Sanomalehtien Liiton teettämän Medioiden mielikuvat -tutkimuksen tulosten mukaan suomalaiset pitävät sanomalehtiä edelleen arvostettuna, asiantuntevana, ajankohtaisena ja hyödyllisenä mediana. Internet oli ensimmäistä kertaa aikoihin laskusuunnassa esimerkiksi hyödyllisyyden ja läheisyyden osalta. Hämmästyttävää kyllä, tutkimuksen mukaan suomalaisten usko ja luottamus internetiin oli kuitenkin parisen prosenttia korkeampi kuin usko aikakauslehtien tarjoamaan tietoon. Luja usko netistä löytyvän tiedon todenperäisyyteen on mielestäni melko pelottavaa. Mistä ihmeestä sitä tietää, kuka minkäkin tiedon on bittiavaruuteen kirjannut. Googlettaminen on kaiketi yleisin tiedon etsimisen tapa www-maailmassa, mutta eihän "kuukkeli" analysoi antamansa materiaalin todenperäisyyttä. Niin Google, AltaVista, Yahoo kuin muutkin hakukoneet keräävät tietoja internetin valtavasta avaruudesta täysin valikoimatta. Tieteelliseen ja järjestelmälliseen tiedonhakuun niitä ei ole tarkoitettu. Tiedon luotettavuuden arviointi onkin täysin hakukoneiden käyttäjän vastuulla. Lähdekritiikki on ensiarvoisen tärkeää netissä surffaillessa - jos tekstin tekijä ja hänen suhteensa sen aiheeseen sekä tekstin tarkoitus ovat epäselviä, suosittelen lämpimästi suhtautumaan löydettyyn informaatioon varauksellisesti. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että suurin osa ainakin omista tutuistani suhtautuu googletuksen kautta löytämäänsä tietoon täytenä faktana. Jos kerran netissä näin sanotaan, täytyyhän sen olla totta... Vielä pelottavampaa on nuorten ja jopa lasten käsitys esimerkiksi Wikipediasta. Kyseinen sähköinen tietosanakirja vaikuttaa saavuttaneen saman jalansijan kuin joka omassa nuoruudessani oli niillä massiivisen kokoisille Spectrum-tietosanakirjoilla, jotka täyttivät kirjahyllyämme metrikaupalla. Todellisuudessa Wikipedia on vapaa tietosanakirja, jota sen käyttäjät yhdessä kirjoittavat, eikä sen sisältämä tieto ole todellakaan virheetöntä. Tiedän - joku tälläkin hetkellä mielessään ajattelee, että eihän kaikki kirjatietokaan ole virheetöntä. Totta, mutta internetin kautta valtavat tietomassat ovat käsittämättömän helposti kaikkien alkeellisetkin atk-taidot omaavien ja tietokoneeseen käsiksi pääsevien ulottuvilla, mikä tarkoittaa, että äärettömän vaivaton ja yksinkertainen sekä nopea tiedon saatavuus väkisinkin myös madaltaa, jollei jopa poista kokonaan, saatavan tiedon analysointikynnystä. En ainakaan muista, että ennen nettiä kovinkaan moni olisi tietokirjojen avulla väsännyt pommeja ja räjäytellyt viattomia ihmisiä kuoliaaksi. Tahi kirjeenvaihdon kautta ylläpitänyt anarkistisia keskusteluryhmiä. Mitä oikeastaan koetan sanoa? Suhtautukaa terveellä varauksella internetistä löytyvään tietoon. Tämä teksti kuitenkin on täyttä totta. Ainakin omasta mielestäni... Maria Lehtiniemi |
|
Avainsanat: Internet, netti, tietolähde, tietolähteet, luotettavuus, Wikipedia, Google, hakukoneet 
|
|
|
3.6.2009 9.55
Netti on vain väline
Mikä logiikka piilee ajatuksessa, että kun tietoa saa vaivattomasti ja nopeasti, se samalla madaltaa tiedon analysointikynnystä? Kysehän on pikemminkin ihmisen mediakriittisyydestä, medialukutaidosta, jopa yleissivistyksestä. |
|
3.6.2009 10.14
Netti on vain väline
Mikä logiikka piilee ajatuksessa, että kun tietoa saa vaivattomasti ja nopeasti, se samalla madaltaa tiedon analysointikynnystä? Kysehän on pikemminkin ihmisen mediakriittisyydestä, medialukutaidosta, jopa yleissivistyksestä. |
|
3.6.2009 11.18
AP
Ongelma on yleensä nykyisin hyvin hätäisissä johtopäätöksissä. On todettu, että ihmiset lukevat lyhyempiä juttuja paremmin kuin pidempiä. Pitkäjänteisyys on monilta kadonnut esimerkiksi kirjojen lukemiseen. Olen nähnyt lukuisia tapauksia, kun henkilö on tehnyt google haun ja ottanut siitä korkeintaan pari ensimmäistä hakutulosta ja todenneet, että ei löydy tälläistä tietoa mitä , etsin. Sitä ei siis ole. Samoin on asia ollut elävässä elämässä löydetyn tiedon kohdalla vastaavasti. Olen nähnyt kun asiasta on luettu otsikko ja korkeintaan kymmenesosa joskus vain ensimmäinen kappale ja todettu, että ahaa näin tämä menee. Sitten "tietoa" on kerrottu eteenpäin ja tietekin se kertojasta rippuen aina hieman muuttuu. |
|
5.6.2009 13.33
Aika hallitsematonta
Ystäväni firmaa on netin keskusteluissa |
|
5.6.2009 14.55
Netti on pop
Pääasiassa esim. wikipediassa on hyvää tietoa ja hakukoneista löytyy vähintään kohtuullisesti oikeaa tietoa. Kun ei sokeasti luota, niin netti on tämän päivän paras väline. |
noh internetin vahvuus on se että tietoa etsiessä löytää nopeasti useita eri lähteitä asiaan jota etsii. Ihminen voi itse valita guugelin hakutuloksista sivut joista tietoa lähtee etsimään.
On täysin merkityksetöntä mikä media on tiedonlähteenä. TV ja lehdet suoltavat poliittista propagandaa ja vääristelevät totuutta. Tietosanakirjasi on joku kustantanut, tieto mikä on painettu on kustantajan hyväksymää eikä välttämättä oikeaa tietoa, asioita on saatettu jättää sanomatta. Totuus saattaa siis siinäkin olla vääristetty.
Läpimätä oikeuslaitoksemmekin syytti Alpo Rusia vakoilusta Stasin piikkin. Kun todisteet muiluttamiseen eivät riittäneet.
Oikeiden syyllisten etsimisen sijaan Stasi lista salattiin Halosen toimesta 40 vuodeksi.
Internettiä on turha pelätä sielä sana on vapaa. Toisin kuin omassa pikku aivopesu yhteiskunnassamme.