Blogin arkisto
Me ihmiset olemme erilaisia jo pelkästään äänemme kauttaTorstai 24.9.2009 - Pauli Vuorio Sosiaaliset tyyppi- ja tyylitypologiat perustuvat käyttäytymistieteellisiin tutkimuksiin. Niitä on myös sovellettu menestyksellisesti erilaisissa myynti- ja markkinointiohjelmissa, erityisesti Yhdysvalloissa. Mikään pyhä totuus ne eivät ole. Muodostamme käsityksiä tuntemattomista ihmisistä muun muassa pelkän puhelinkeskustelun pohjalta. Sosiaalinen tyyli voi olla analyytikko, pehmo, ajomies tai ekpressiivinen. Myös muita nimityksiä samasta asiasta käytetään. Miten sosiaalinen tyyli kuuluu äänessä? Se ilmenee varsinkin puhujan äänensävyssä, äänen korkeudessa, puherytmissä ja puheen jaksotuksessa sekä puhenopeudessa. Myös äänen voimakkuus eli volyymi ja artikulointi muovaavat kuvaa sosiaalisesta tyylistä. Tärkeintä ei siis ole mitä sanot, vaan miten sen sanot. Sekään ei kuitenkaan riitä vaan meitä ohjaa kaikki se mitä olemme elämässämme kokeneet ja miten siihen suhtaudumme ja sitä kautta toimimme. Jo Aristoteles erotti kolme syytä, jotka saavat aikaan puheen vakuuttavuuden: itse puhe (logos), puhujan luonne (ethos), ja puhujan mielentila tai tunteiden ilmaisu (pathos). Logos sisältää kielenkäytön ja sananvalinnat argumenttia muodostettaessa. Ethos keskittyy siihen, missä määrin puhujan persoona kykenee saamaan yleisön vakuuttuneeksi siitä, että hän on uskottava. Pathos sisältää sen, missä määrin puhuja laittaa omia tunteitaan peliin ja yrittää vedota kuulijoiden tunteisiin saadakseen heidät puolelleen. Eikä tämä asia ole mielestäni pätkääkään vanhentunut. Tietenkin meidän täytyy usein laajentaa merkityksiä. Esimerkiksi Aristoteleen oppi on enemmälti puhumista yleisölle, mutta sama pätee kyllä myös kahdenkeskisiin kanssakäymisiin. Kun näin paljon ja vaikka tuhat sivua lisää asiaa liittyy pelkästään ääneen, on meillä ihmisillä haasteellista toimia mukavasti, oikein, tehokkaasti tai tavoitteidemme mukaan kaikkien ihmisten kanssa. Siksi onkin hyvä löytää yhteisiä tekijöitä. Se mitä meillä on yhteistä, yhdistää meitä. Kuinka monta kertaa onkaan tapahtunut väärinkäsitys, kun toinen on tarkoittanut ihan eri asiaa, kuin miten toinen on asian ymmärtänyt? Pauli Vuorio |
|
Avainsanat: Pauli Vuorio, sosiaalinen tyyppi, sosiaalinen tyyli, tyylitypologia, ääni, äänenkäyttö, retoriikka, puheoppi 
|
|
|
24.9.2009 22.46
Hevimies
Jep näin on Orvokki. Kahta en vaihda toinen on suora puhe ja toinen.... |
|
25.9.2009 12.30
Pauli Vuorio
Itse ajattelen asiaa enemmän. kuin vain suorapuheisuuden kautta, suoraan puhumistakin on montaa eri lajia. Retorikkka on monimuotoista:Tässä pieni otanta. Hyvin pieni. Silti tekstiä on jo tässäkin jonkun mielesträ paljon. |
|
25.9.2009 12.30
Pauli Vuorio
Itse ajattelen asiaa enemmän. kuin vain suorapuheisuuden kautta, suoraan puhumistakin on montaa eri lajia. Retorikkka on monimuotoista:Tässä pieni otanta. Hyvin pieni. Silti tekstiä on jo tässäkin jonkun mielesträ paljon. |
Niin, helposti kärpäsestä tulee härkänen kun kuullaan väärin tai ei kuunnella kunnolla ja vaan arvaillaan mitä toinen sanoo.