Blogin arkisto

Markkinointi ei ole mörkö - Se on tapa ajatella ja asennoitua kokonaisuuteen

Share |

Keskiviikko 5.5.2010 klo 8.00 - Olli Linjala


Bookmark and Share

Nostamme muutamia aikaisemmin sivustollamme julkaistuja kirjoituksia uudelleen kommentoitaviksi niiden ajankohtaisen teeman tai muun syyn takia. Osallistu keskusteluun ja ota kantaa!

 

Markkinointi on jokaisen henkilökuntaan kuuluvan ihmisen velvollisuus, riippumatta mikä on asema, ammatti tai tehtävä. Jos asenne markkinointiin on välinpitämätön tai suorastaan kielteinen, joutaa sellaisten ihmisten työpaikka lähteäkin Kiinaan. Suomessa toimiminen edellyttää myönteistä, eteenpäin vievää asennetta ja halua menestyä omassa työssään. Ylpeyttä omasta työyhteisöstään ja yhteistyön ymmärrystä. Ei kuulu mulle -ajatusmalli on työyhteisöjä ja sitä kautta koko hyvinvointia nakertava asenne.

Markkinointi on asiakasta arvostavaa yhteistyötä

Huoltoasemalla oli juuri työvuoro vaihtumassa, joten paikalla oli tuplamiehitys. Vuoroaan lopetteleva tiimi alkoi siivota täpötäysiä pöytiä tiskiröykkiöistä. Samalla pihaan kaarsi kaksi linja-autoa. Tiimi jähmettyi katsomaan autoista purkautuvaa satapäistä eläkeläisryhmää. Kuului kiljaisu: ”Vittu bussi”! Se oli tiimille käsky poistua. Pöytiin jäi tiskiröykkiöt. Kaaos oli valmis! Juuri vuoroon tulleet työkaverit alkoivat siivota samaan aikaan, kun olisi pitänyt palvella virkistymään tulleita asiakkaita. Tilanne aiheutti kaikille pahaa mieltä, synnytti koston halua. Monta kahvia ja pullaa jäi myymättä. Monta – en enää koskaan pysähdy täällä – päätöstä syntyi. Kuinka monelle tämä tapahtuma on kerrottu? Vastausta voi vain kauhulla kuvitella. Siksikö ABC on niin suosittu pysähdyspaikka, koska siellä ei ole ikkunoita bussien parkkipaikalle?

Markkinointi on samaan päämäärään tähtäävää toimintaa

Miksi kokonaisuutta ei ymmärretä? Onko monitaitoisuus jotenkin vastenmielistä, onko häpeä mennä auttamaan työkaveria, jos itseltä liikenee aikaa? Miksi karskin karvapallimiehen itsetunto ei kestä jeesata mukamas vähäpätöisemmässä hommassa hikoilevaa työkaveriaan? Samalla ne katoavat ”paremmatkin” hommat. Luulisi harjan pysyvän inssin ja teknikonkin näpeissä.

Pienissäkin yrityksissä tehdään susia kymmenien tuhansien eurojen vuosivauhtia. Susien korjaamisesta asiakkaat joutuvat maksamaan ylimääräistä hintaa. Tätä summaa voidaan pienentää sillä, että jokainen kynnelle kykenevä ottaa asiaan kiinni, auttaa minimoimaan vahingon. Kustannustasomme on moneen muuhun maahan nähden korkea. Se ei kestä enää pikkusieluisten, väärän omanarvon omaavien teinityttömäistä tirsmuilua. 

Markkinointi on toiminnan jalostamista ylivoimaiseksi muihin verrattuna

Mikäli tunnustaudut alasi ammattilaiseksi, sinulla on valtavasti tietoa ja taitoa työsi ja työyhteisösi kehittämiseen. Miksi et kerro ideoitasi? Miksi et osallistu? Arvostatko työtäsi ja työyhteisösi vasta sitten, kun sitä ei enää ole? Todella sairas asenne. Sillä tuhotaan oman työn lisäksi myös työkavereitten tulevaisuus.

Halua, tai suorastaan himoitse, työyhteisösi kehittäjäksi. Hingu alasi parhaaksi. Ajattele, jos joskus teidänkin työyhteisönne toiminnan laatu, olisi yhtä korkealla kuin Korealainen laatu! Ajattele kuinka mahtavaa olisi, mikäli teidänkin firmanne uskaltaisi antaa tuotteillenne, työllenne ja toiminnallenne seitsemän vuoden täystakuun. Se on markkinointia! Korealaiset antavat.

Olli Linjala

Avainsanat: Markkinointi, asenne, henkilökunta, asenneongelmat, Olli Linjala, ammattilaiset


Kommentit

9.5.2008 23.16  Veltto

Juuri näin on asia. Harmillista, mutta asennekasvatus olisi pitänyt aloittaa jo 30 vuotta sitten.

8.5.2010 12.11  Arkipäivän realismia

Hmmm... Mikäli tuo mainoksissa näkyvät kuvat esittävät todellakin Linjalaa itseään, luulisi noin kypsän herrasmiehen ja kokeneen kehittäjän tietävän itsekin, mistä tämä johtuu. Näin hiukan nuorempanakin toimijana olen havainnut ilmiön niin monta kertaa monessa paikassa, ja aina syy on ollut sama:

Hommaan ei osallistuta, koska siitä ei tule sentinkään etua itselle. Piste. Kertaan: Hommaan ei osallistuta, koska kaikki kehitystyn hyödyt ulosmitataan muualle ja siitä ei tule itselle yleensä minkäänlaista etua.

Etu mitataan palkassa. Rahassa. Nuoret innokkaat kehittäjätkin tekevät sitä aluksi vapaaehtoisesti siksi, että toivotaan asia huomattavan, saadaan ylennyksiä ja lisää palkkaa. Jos ei tule, homma hiipuu äkkiä.

Eikö Linjala todellakaan ole muka tätä huomannut?

Miksi yritys teettää kehitystoimia? Vastaan: Saadakseen etua. Millä yritys loppupelissä mittaa saamansa edun? No niin... aletaan päästä juurille.

Aivan samoin tekee työntekijä.

OMA ETU ON AIKAN YKKÖNEN, yhteinen etu tulee perässä. Jos haluat saada aikaan jotakin pitkäjänteistä kehitystä muidenkin kuin uraputkeen haluavien nuorten insinöörien kanssa, muutat tämän paradigman, mikä on käytännössä mahdotonta, tai sitten vedät etkä työnnä, mikä tarkoittaa kohtuullisen reiluksi koetun palkitsemisen sitomista kehitykseen ja sen tuloksiin.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini