Blogin arkisto

Rahaelvytys on kohdistettava paremmin

Share |

Keskiviikko 20.10.2010 klo 10:00 - Heikki Ikonen


Maailmantaloudessa riittää aina huolia. Finanssikriisi saatiin jollain tapaa hallintaan, nyt tuskaillaan valuuttasotaa. Suurimman arvostelun kohteena on Kiina, jota vaaditaan revalvoimaan juaninsa. Jopa 40 prosenttia alihintainen juan pitää Kiinan viennin vauhdissa, mutta samalla se heikentää toisten talouksien vientiä. Aiemmin Kiinan valuuttapolitiikkaa arvosteli etenkin Yhdysvallat, mutta joukkoon ovat liittyneet jo Japani, Brasilia ja Eurooppa.

Jos suostuttelu ei tehoa Kiinaan, viimeiseksi vaihtoehdoksi jäävät kauppapakotteet. Se tarkoittaisi suojatulleja ja muita rajoitteita. Järki siltä meitä varjelkoon. Kuten kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtaja Dominique Strauss-Kahn varoitti, kauppasodat johtavat katastrofiin. Siitä synkin todiste on 1930-luvun suuri lama.

Vaikka täysi kauppasota ei puhkeaisi, ovat valtiot jo devalvaatiosodassa. Ne painavat alas valuuttojensa arvoa keinolla jos toisella vauhdittaakseen vientiään. Devalvaatiosodan keskeisiä muotoja on keskuspankkien harjoittama rahamäärän lisäys eli käytännössä rahan painaminen. Tämä kansantalouden doping toteutuu siten, että keskuspankki ostaa suuret määrät valtionvelkaa. Yhdysvallat on tehnyt sitä laajamittaisesti, ja linjan odotetaan jatkuvan, kun keskuspankki Fed pitää ensi kuussa kokouksensa.

Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan rahaelvytys heikentää valuutan arvoa, koska uutta rahaa tulvii markkinoille. Yhdysvaltojen dollari on pudonnut parissa kuukaudessa kymmenen prosenttia suhteessa toisiin suuriin valuuttoihin. Se helpottaa heikäläisten vientiä ja nostaa tuontituotteiden hintoja.

Vahvasta kauppavajeesta kärsivissä maissa se on tarpeenkin, mutta rahaelvytykseen liittyy kaikkien kovien lääkkeiden tapaan isoja riskejä. Suurin niistä on inflaation kiihtyminen, joka devalvaatiosodan kautta muuttuu maailmanlaajuiseksi. Jos Yhdysvallat leikkaa dollarin kurssia valtion toimesta, muut seuraavat äkkiä perässä. Se peli on jo menossa monessa maassa, mikä ei tiedä hyvää. Devalvaatiokilpailu on nollasummapeliä, koska valuutat liikkuvat suhteessa toisiinsa. Kaikki eivät voi devalvoida itseään ulos vaikeuksista yhtä aikaa.

Euroopan keskuspankki on ollut toistaiseksi monia muita varovaisempi, mutta eurooppalaisetkin ovat kiukutelleet dollarin heikentymistä, koska sen vastapainona euro on vahvistunut rutkasti. Vahva euro iskee vientiä sen verran tehokkaasti, että todennäköisesti myös EKP kiihdyttää pian rahaelvytystä.

Rahaelvytyksellä valtioiden kassaan ja pankkeihin tumpatun käteisen toivotaan virkistävän reaalitaloutta. Mutta totuus voi olla toinen - ja juuri siltä vaikuttaa tilanne nyt. Investoinnit ja yksityinen kulutus eivät ole oleellisesti vauhdittuneet, sen sijaan monien omistuskohteiden hinnat ovat nousseet raketin lailla. Rahaa virtaa asuntomarkkinoille, osakkeisiin, raaka-aineisiin.

Kulta paukuttaa uusia ennätyksiä päivittäin, ja kansa kuskaa romukullan ostajille jo vihkisormuksiaan. Perinteisesti kulta nousee samassa tahdissa inflaation kanssa. Inflaatio on matalaa, joten miksi kulta nousee? Koska rahaelvytys luo odotuksia inflaatiosta, ja rahaelvytyksellä luotua puoli-ilmaista käteistä virtaa pankeista kultamarkkinoille.

Eivät kullan ostajat himoitse uusia ja parempia koruja, vaan sulattavat sen harkoiksi pankkiholvien kätköön, isorikkaiden säästöpossuiksi. Se on osuva kuva spekulaatiotaloudesta: uuden tuotannon sijaan keskitytään olemassa olevan varallisuuden varjeluun.

Teollisuusmaiden halparahaa tulvii myös kehittyviin talouksiin, koska siellä tuotto-odotukset ovat korkeammat. Kehittyvät taloudet patoavat jo rahatulvaa, koska tämä niin sanottu kuuma pääoma nostaa valuutan arvoa ja luo hintakuplia muun muassa kiinteistömarkkinoille. Näin yleensä käy löysän rahan kanssa: se suuntautuu spekulaatioon.

Jos rahaelvytys ainoastaan luo hintakuplia ympäri maailmaa, ei koko hommassa ole järkeä. Raha pitäisi saada todelliseen työhön. Osmo Soininvaara esitti aikoinaan, että rahaelvytys olisi suunnattava työllistämiseen. Velkarahalla olisi tehtävä julkisia investointeja ja työllistämisohjelmia, koska jokainen palkannauttija tekee tuottavaa työtä ja kuluttaa palkkansa. Se olisi todellista elvytystä. Velka jäisi toki maksettavaksi, mutta ainakin raha kiertäisi terveellä tavalla kansantaloudessa, eikä vain kasinotaloudessa.

Toinen vaihtoehto olisi luoda rahaelvytyksen varaan laajoja investointitukia ja luottojärjestelmiä yrityksille. Pk-yritysten on edelleen monessa euromaassa vaikea saada rahoitusta. Pk-yritysten investoinnit ovat tehokkain tapa luoda työpaikkoja, saada raha tuottavaan kiertoon ja nostaa työn tuottavuutta. Sitä kautta julkisen velan maksukin aikanaan helpottuisi.

Jos euroalueella vahvistetaan rahaelvytystä, suunnattakoon se oikein. Nyt rahaelvytys lähinnä kiihdyttää kasinotaloutta.

Heikki Ikonen

Avainsanat: Heikki Ikonen, finanssikriisi, valuuttapolitiikka, kauppapakotteet, rahaelvytys, devalvaatiokilpailu, kasinotalous


Kommentit

20.10.2010 11:04  Reiska vaan

Rahamarkkinat ovat kait maailman suurin bisnes.Huume ja asekauppaakin suurempaa.
Myydään ja ostetaan lainoja ja futuureja, spekuloidaan rahalla. Painetaan lisää rahaa.

Koskahan oikealla konkreettisella tekemisellä olisi lähellekään sama arvo?

20.10.2010 14:08  rahantarve on ikuista

Jos sitä uutta rahaa tumpataan pankkeihin niin pitäisi varmistaa että se sieltä kiertää oikeaan talouteen eikä vaan pörssiin. Moni yrittäjä ottaisi kiljuen nyt halpaa valtion takaamaa lainaa, jos helpommin saisi. Ja tarjoaisi töitä joillekin onnellisille.

20.10.2010 15:06  Homma Haisee Pahasti

Se mitä tässä nyt tapahtuu on seuraava systeemi: rahaa pumpataan pankkeihin, jotta ne lainaisivat sitä tarvitseville, jotta oikeita töitä ja tuotteita tekevät ihmiset ja puljut saisivat lainaa, jotta talous käynnistyisi kunnolla. Sen sijaan pankit laittavat rahat kaiken maailman pelipapereihin, koska pitävät sitä parempana sijoituksena kuin lainata rahaa niille, jotka sillä tekisivät jotain oikeaa, niinkuin pyörittäisivät ja kehittäisivät yritystoimintaa.

Pelurit pärjäävät, työtä tekevät ja yrittäjät maksavat lystin. Ja viimeistään sitten kun laskulle taas kaivataan maksajaa, siis veronmaksajan kukkaroa kuten aina ennenkin. Kiitti ####sti.

20.10.2010 15:26  Yrittäjä

Yrittäjät maksavat lähes aina ensin, seuraamukset tulkevat työsuhtreessa oleville viiveellä, heillähän palkkaturvat ja sosiaaliturvat jne... Yrittäjälle tehty tosi vaikeaksi.

21.10.2010 9:33  Homma Haisee Pahasti

Siinä on samassa lahtijonossa yrittäjät ja palkkatyöväki kauniisti käsikkäin, kun valtio alkaa kerätä kolehtejaan kasinotalouden laskuja varten. Niin on ollut aina ja on jatkossakin. Tämä lama on yksi tapaus vaan, ja seuraava lama samanlainen. Ne pelurit jotka ne aiheuttavat saavat rahaa aina jemmaan niin paljon vehkeilyillään, että tippuvat kyllä pehmeästi tassuilleen kuin kissa.

21.10.2010 12:16  Hevimies

Tää lama ei lähteny Suomesta vaan USA:sta. Edellinen lähti Ulf Sundqvistin ja Erkki Liikasen aiheuttamasta pankkikriisistä.

21.10.2010 15:13  Missä on on kaiken alku?

Tiedä mistä lamat alunperin oikeasti lähtee. Tääkin on voinut lähtee ensimmäisestä maailmansodasta ja välissä olleet asiat on vaan sen peittelyä.

21.10.2010 15:57  Hevimies

Foliohattu on kyllä metal siitä ei pääse mihinkään mutta niin ensimmäinen maailmansota on jo aika kaukaa haettua kamaa.

21.10.2010 17:16  Missä on on kaiken alku?

Jospa mentäisiin vielä kauemmas, eli Ranskan ja saksan sotiin ennen ensimmäistä maailmansotaa, sen jälkeen saksa onkin lopulta hävinnyt. Ennen yhteistä valuuttaa euroa Saksan markka ja Ranskan frangi taistelivat usein arvoistaan. Saksa ja Ranska ohjaavat taas Euroopan rahapolitiikkkaa. Yhdessä ne ovat varsin isoja tekijöitä, varsinkin välillisesti. Tämä oli vain johdanto.

Missään vaiheessa tilanne ei ole nollautunut. On vain tullut uusia tekijöitä.
Virtuaalirahaa on paljon ja sitä, että rahan arvolla pelataan ja olemassaolevan rahan määrällä.

On pystytty pitäämään homma kasassa pelaamalla näin, hyvin suurta ja monimutkaista peliä.

Pitäisi ainakin katsoa mikä on johtanut Usan kriisiin ja mikä johti taas siihen, että syyhyn. Tällä tavalla päästään edes vähän kärryille.

Pankit ja valuuttapäätökset ja rahan määrä, korot ja rahan lainaus, eli rahamarkkinat ovat huomattavasti kauempaa syyllisiä asioihin.
Se mitä me näemme ovat vain pienpelureita.
Sitä mieltä minä.

Mihin rahat sitten lopulta päätyvät? Kiinaan kai?

21.10.2010 17:18  Homma Haisee Pahasti

No just Sunqvistin ja Liikasen kaltaset vehkeilijät tekee tämmösen kasinotalouden mahdolliseksi, ja siitä pamahtaa lasku aikanaan valtiolle. USAssa kupru oli nyt se iso ei Suomessa mutta sama systeemi. Ja veronmaksaja kaivaa kuvetta, oli yrittäjä tai duunari. Tosipelurit on kiikuttanu hillot jo siinä vaiheessa Cayman-saarille.

22.10.2010 13:21  Heikki Ikonen

Kiitos kommenteista.

Sen verran vielä, että Sundqvistin ja Liikasen ottaminen esiin on hyvä pointti, koska rahamaailman huipulta kasinotalous aina lähtee, tai se sen mahdollistaa. Suomessa 80-luvun hullut vuodet mahdollisti aivan liian löysä luottopolitiikka, jonka takana oli niin Suomen Pankki kuin varsinaiset luottoja jakavat pankit. Rahaa syydettiin mielettömät määrät mitä järjettömämpiiin kohteisiin, eli elettiin kasinotaloutta. Sen seuraukset ovat aina raskaat. Luottotappiot kaataisivat pankit ja koko yhteiskunnan samassa rytäkässä, ellei valtio pankkeja pelastaisi. Se on kallista lystiä kaikille kansalaisille.

Sama vaara on olemassa nytkin, jos rahaelvytyksen halpaa käteistä tulvii erilaisiin omistuskohteisiin luoden kuplia. Kun kuplat alkavat kehittyä, ne houkuttelevat paikalle suuret määrät sijoittajia helppojen voittojen toivossa. Nousevat hinnat vetävät lisää lainarahaa- Aikansa pyramidi pysyy pystyssä, mutta aina ne romahtavat. Sitten lasketaan karmeita tappioita, ja aika usein laskusta ainakin osa päätyy valtiolle, jos suuret pankit ovat vaarassa kaatua. Niitä kun ei lasketa nurin, koska seuraukset ovat sellaiset kuin Lehman Brothersin konkurssissa.

Jos rahaelvytetään, pitäisi olla tarkka sen suhteen, mihin raha päätyy.

22.10.2010 15:14  PV

Eikös se aina ole vähän niin, että liian väljä luotottaminen ajaa näihin asioihin?
Siis ainakin niin, että se on taustalla aiemmasta tai jostain muualta tai pankkien keskinäinen sellainen.
Eli luottorahalla pelataan ja jos riskit räjähtää niin siinä sitten ollaan.

22.10.2010 18:04  Heikki Ikonen

Kyllä se näin on. Liian löysä raha on aina riskibisnes, juuri kuvatusta syystä. Jossain vaiheessa narun pää jää vetävään käteen. Jos nyt vaikka tuohon kultaan on tumpattu hirveät määrät lainarahaa ikuisen nousun odotuksessa, niin jossain vaiheessa hintakupla varmasti puhkeaa. Ja siinä vaiheessa jotkut ottavat todella raskaasti turpaansa.

yst. Heikki Ikonen

24.10.2010 21:54  Superman

Vaan lähes koko länsimaiden hyvinvointi on monessa kohtaa rakennettu näin? Sitten sitä on maksettu mm. inflaation turvin pois....

25.10.2010 15:56  Pete

Näin varmaan osaltaan on tehty, eli velkavipu on paukkunut urakalla. Ja inflaatio naukunuit sitten päälle. Mutta viime aikoinahan inflaatio ei ole ollut kummoista, toisin oli 70-luvulla. Tosin nyt se riski kasvaa, jos tuota rahaelvytystä urakoidaan kunnolla. Se on selvä miten käy, jos rahaa painetaan enemmän kuin tuotanto kasvaa. Silloin on rahasta ylitarjontaa verrattuna muuhun hyvään. Eli inflaatio.

25.10.2010 18:44  oikeaa asiaakin tehty

Ei se hyvinvointi koskaan ole pelkän velan varaan rakennettu, jos olis niin oltais jo keppikerjäläisiä kaikki. Velkaa on kansalla muttei hirmu määriä kuin osalla. On sitä oikeaakin kehitystä koko ajan tapahtunut, ja töitä tehty ja tekniikkaa luotu. Ei sitä inflaatio pois pyyhi.

25.10.2010 22:42  AP

Suuri ongelma on se, että aina vaan osa tekee ja toiset näyttelee että tekee, itselleenkin siis.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini