Maanpuolustukseen mallia yrityssektoriltaKeskiviikko 3.11.2010 klo 10:59 - Heikki Ikonen Suomen turvallisuuspoliittiset visiot siirtyvät sukupolvelta toiselle kuin vaarivainaan kultakello. Perintökalleus ei kaipaa kuin hellää huoltoa eli päivitetyn poliittisen retoriikan, mikä tarkoittaa Suomen turvaavan jatkossakin sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja asevelvollisuuteen. Ammattiarmeija nousi syksyn alussa sentään teoreettisen keskustelun kohteeksi, mutta se tyrmättiin liian kalliiksi ratkaisuksi. Palkka-armeija ei riittäisi kuin kehä kolmosen varjeluun, sen takaiset korvet jäisivät konfliktissa suosiolla vihulaiselle. Keskustelussa kukaan ei maininnut EU:ta, vaikka turvallisuus oli aikanaan keskeisiä perusteita, kun unioniin liityimme. EU on sitoutunut tiivistyvään turvallisuuspoliittiseen integraatioon, jonka lopullisena tavoitteena on yhteinen puolustus. Miksi siitä ei Suomessa puhuta, eikä tulevaisuutta sen varaan hahmoteta? Siksi, että turvallisuudesta pitää puhua turvallisesti - eli jauhaa vanhaa kaavaa. Se kun vahvistaa turvallisuuden tunnetta, sillä muutokset pelottavat. Mutta reaalimaailmassa juuri muutosten pelko voi olla se suurin uhka. Tätä painottivat Leaders` Forumin tasokkaat luennoitsijat Helsingin messukeskuksessa lokakuun lopussa. He käsittelivät lähinnä yrityksiä, mutta sama pätee kaikkiin elämänalueisiin – myös turvallisuuspolitiikkaan. Turvallisuuspolitiikassa puhaltavat samanlaiset paineet kuin taloudessa. Toimintaympäristö muuttuu, ja siihen on strategian mukauduttava. Turvallisuuspolitiikassa EU-jäsenyyden ohella oleellinen muutos on sotateknologian kehitys. Modernit asejärjestelmät, jotka ratkaisevat sotilaallisen puolustuksen tason, ovat aina mutkikkaampia ja kalliimpia. Rokan Antin käskyttämän Suomi-konepistoolin sijaan sodat ratkaistaan tietokoneilla, lentokoneilla, ohjuksilla ja tankeilla. Mistä pieni Suomi repii rahat moiseen helvetinkoneistoon? Eipä mistään. Mutta mehän emme ole yksin, vaan osa integroitunutta Eurooppaa. Jolla siis on tavoitteena yhteinen puolustus. Vaikka EU:sta ei koskaan varsinainen liittovaltio muodostuisi, turvallisuuden näkökulmasta se on sitä väistämättä. Jos Venäjän panssarit vyöryisivät Baltiaan ja Puolaan, johtaisi se koko EU:n taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen sekasortoon. EU:n alueellinen koskemattomuus ei ole vain rajavaltioiden intressi. Sen sanelee jo unionin ulkopoliittinen uskottavuus. Toinen ja yhtä ratkaiseva peruste yhteiselle puolustukselle on kustannustehokkuus. On taloudellisesti järjetöntä pitää yllä kansallisia armeijoita ympäri mannerta, etenkin kun teoreettisetkin uhkat ovat kaukana unionin ulkorajoilla. Pelkästään Iso-Britannian ja Ranskan asevoimissa on vakituista henkilöstöä neljännesmiljoona, päälle pienemmät sotilasmahdit. Mihin Eurooppa tarvitsee tällaisia määriä rinnakkaisia joukkoja ja asejärjestelmiä? Ei mihinkään. Ranska ja Iso-Britannia julkistivatkin pari viikkoa sitten suunnitelman sotilaallisen yhteistyön lisäämisestä. Molemmilla mailla on tietyin osin naapuria paremmat asejärjestelmät, joten yhteistyö parantaa iskukykyä, ja se tulee halvemmaksi. Näinhän yrityksetkin toimivat: etsivät synergiaetuja ja fuusioituvat, kun se on tarkoituksenmukaista. Ranskalaiset ja britit oivalsivat, että konsepti toimii yhtä hyvin turvallisuuspolitiikassa – kun vain sen tiellä olevat henkiset estot raivataan. Suomen puolustusmenot ovat vajaat kolme miljardia euroa, noin 500 euroa henkeä kohti. Vaatimatonta? Eivät suuret EU-maat käytä puolustukseensa väkilukuun suhteutettuna sen enempää. Jos kaikki puoli miljardia EU-kansalaista laittaisivat yhteiseen puolustukseen tuon viissatasen, kasvaisi puroista 250 miljardin euron meri. Lähin suuri sotilasmahti Venäjä käyttää asevoimiinsa noin 50 miljardia euroa vuodessa, joten eiköhän EU selviäisi 100 miljardilla turvallisuudestaan tinkimättä. Se tietäisi hurjia säästöjä koko EU:n tasolla. EU:n yhteinen puolustus ei ole haihattelua, vaan väistämätöntä tulevaisuutta, josta hyötyvät kaikki, mutta ennen kaikkea Suomen kaltaiset pienet reunavaltiot. Poliitikot herätys: pikamarssia kohti euroarmeijaa! Heikki Ikonen |
Avainsanat: Heikki Ikonen, maanpuolustus, turvallisuuspolitiikka, puolustusmenot, turvallisuuspoliittinen integraatio, kustannustehokkuus |
|
3.11.2010 12:47
Suomi on hyttynen
Onhan tuo radikaali ajatus mutta eipä toisaalta Suomen omat eväät mihinkään riitä jos iso rähinä tulee. Venäjän sotakalusto on ihan eri metriluvuilla, ero on paljon suurempi kuin viime sodassa. Venäjä saisi Suomen suuret kaupungit muusiksi hetkessä jos haluaisi, mitenkäs sitten maanpuolustus sujuisi vanhalta kaartilta. Mutta mieluummin silti Nato ja oma armeija. |
3.11.2010 14:21
JK
Ei Suomea kukaan muu puolusta kuin suomalaiset, muun kuvittelu on itsemurha. |
3.11.2010 17:25
maalaisjärki
On tuossa se järki että pieni maa ei yksin pärjää. Kai siinä yhteisarmeijassa suomalaisiakin olisi. Mutta olisiko se parempi systeemi kuin Nato ja haluaako omista armeijoista luopua kukaan ainakaan isot maat epäilen vahvasti. |
3.11.2010 17:54
Hevimies
heh liittoutumattomuus on ihme vitsi. Suomi oli viimeks liitossa natsi saksan kanssa. Meiän "huipputeknisest" Hornet hävittäjätkin on yli 10v vanhoja ja niis on mailit täys. Yks osista kasaan parsittu jo tipahtikin ilman vihulaisen apua. |
3.11.2010 20:13
tosi on
Hevimies oikeassa lentokalusto ja muu tekniikka avutonta meillä, eikä varaa omin päin hankkia parempaa. Jostain tars apua saada. Ja mistä niitä sodassa saat uusiakaan kun entiset ammutaan alas jos ei ole liittolaisia. Ei meillä tehdä ku jotain kuljetusvaunuja käy niillä ilmasotaa sitte. |
3.11.2010 20:42
realisti
Kuka sen takaa että niistä sopimuksista pidetään kiinni kun rähinä tulee. Oli Nato tai euruarmeija. Ei sitä Natoakaan ole testattu tosipaikassa. Luvatahan saa paperilla mitä vaan. |
4.11.2010 10:53
pennit jonoon
Eikö ketään kiinnosta nuo jutussa lasketut säästöt? Mulle ainakin kelpaisi alemmat verot. En tiedä toimisko euroarmeija mutta kyllähän se säästöä toisi. Mulle raha aina kelpaa. |
4.11.2010 19:51
Heikki Ikonen
Kiitos kommenteista. |
5.11.2010 8:47
Hevimies
3.11.2010 20:42 realisti |
7.11.2010 21:06
realisti
Ehkä, ehkä ei. Ja miten puolustetaan. Lähetetään pari joutavaa divisioonaa reunamaahan ja sanotaan että pärjää kai sillä mitä rutisette. Vaikkei pärjääkään. |
8.11.2010 12:58
Hevimies
Niin juuri Georgia ei ollut Natossa ja sen tiesi toveritskin. |
8.11.2010 13:32
realisti
Kovimmat armeijat on, mutta onko tahtoa puolustaa pieniä jäseniä. |
9.11.2010 9:53
Hevimies
Joo no on laskettu että Nato jäsenyyden vois rahottaa lopettamalla reservin kertausharjoitukset. |
9.11.2010 10:15
Talous on merkittävässä asemassa ennaltaehkäisyssä
Asiat kääntyvät aina Natoon ja Venäjään kun puhutaan tästä aiheesta. Merkittävää on kuitenkin taloustilanne ja miten taloutta hallitaan , minkälaisia mahdolisuuksia yksilöillä ja yrityksillä on jne... sillä taloudellinen suuri epävakaus ja suuren joukon syrjäytyminen ovat kautta historian luonut epävakautta. Mahdollisimman suuri taloudellinen vapaus, mahdollisuudet jne... ovat parasta ennaltaehkäisyä konfilteja vastaan. Nyt pyritään taas päinvastoin pumppaamaan lainojen maksuun ja julkiselle puolelle mm. verovaroja niin paljon kuin mahdollista. |
9.11.2010 14:47
Heikki Ikonen
En halua sulkea pois Nato-jäsenyyttä, koska suurin osa EU-maista kuuluu Natoon. Suomen erillisyys on tässä mielessä omituinen poikkeama, eikä mielestäni ole kestävä ratkaisu pitkän päälle, että Suomi ei kuulu samaan puolustusjärjestelmään kuin käytännössä koko muu EU. |
9.11.2010 22:49
Hevimies
En näe eu:n yhteistä armeijaa positiivisena sen takia koska en ole hyökkäys sodan kannalla. Enkä näe sitä tarpeelliseksi Suomelle. Nato on puolustusliitto ja se riittää Suomelle. |
10.11.2010 21:48
Heikki Ikonen
Ok. En tosin näe syytä, miksi EU-armeija olisi luonteeltaan hyökkäyssodan väline enempää kuin armeijat yleensä. |
11.11.2010 7:10
Tyhmeliini
Kaikki armeijat ovat hyökkäyssodan välineitä. |
11.11.2010 11:19
Hevimies
No vaikka jos eu:lla on yhteinen armeija ja britit päättää lähteä vallottamaan lisää siirtokuntia afrikasta. Nato taas on puolustusliitto. Jonka ainoa sotilaallinen velvoite jäsenmailleen on jäseniensä puolustaminen, jos niiden kimppuun hyökätään. |
11.11.2010 15:43
Heikki Ikonen
No tietysti siinä mielessä. Mutta vaikea kuvitella, että EU-armeija, joka olisi väistämättä EU-maiden kollektiivisen päätösvallan alainen - etenkin jos kyse olisi hyökkäyssodasta - olisi koskaan mukana yksittäisten jäsenmaiden masinoimassa sotilasseikkailuissa. Kyllä euroarmeijan luonne olisi varmasti puolutuksellinen jo tästä syystä. |
15.11.2010 11:47
Hevimies
Miksi keksiä pyörää uudestaan? |
15.11.2010 14:48
Heikki Ikonen
Ihan vaan kustannustehokkuuden vuoksi. EU:ssa on kansallisia armeijoita ihan liikaa suhteutettuna todellliseen tarpeeseen. Toisaalta EU:n reuna-alueilla, jossa tarve on polttava jos ylipäätään on, kapasiteettia on liian vähän, koska siellä on pieniä maita. |
15.11.2010 16:03
Hevimies
Väittäisin kuitenkin että hintalaatu suhteeltaan Nato on parempi vaihtoehto koska USA on kirkkaasti suurin edelläkävijä aseteknologiassa eikä euroopan voimasuhteet yksin riitä selkeään etulyöntiasemaan idän kanssa. Vain selkeä ylivoima pitää hyökkäysintoilijat kuten Tsirinovskin loitolla. |
15.11.2010 21:05
Sotaan ja armeijaan jo liikaakin rahaa
Onko meillä todellisia uhkia seuraavan kymmenen vuoden aikana näkyvissä vai onko vain vainoharhaa, siltä osin, että joku hyökkäisi tänne? Terrori-iskut ja sabotaasi ovat eri asia. |
15.11.2010 22:40
Heikki Ikonen
Pidän aika selvänä, että EU-armeija olisi puolustusliitossa Yhdysvaltojen kanssa eli ei Natoa sen takia haudattaisi. Eivät siihen ainakaan britit suostuisi, tai EU:n entiset itäblokin jäsenet. |
Mitenkä mahtaisi olla kohdallaan eurorokkien taistelutahto itärajan kuusikoissa, kun pakkasta paukkuu parikymmentä? Motivaatio on ao sodassa, joku romanian poika voi miettiä tussari kourassa muita asioita kuin yhteistä eurolandiaa.