Blogin arkisto
Pk-yrittäjä on nykyajan lainsuojatonMaanantai 11.7.2011 - Jorma Metsä-Ketelä Nostamme muutamia aikaisemmin sivustollamme julkaistuja kirjoituksia uudelleen kommentoitaviksi niiden ajankohtaisen teeman takia. Osallistu keskusteluun ja ota kantaa! Kun pk-yrittäjä tekee vakavan virhearvioinnin, niin hänelle käy hullusti. Hän menettää konkurssi-nimisessä onnettomuudessa koko omaisuutensa, työpaikkansa, ammattinsa yrittäjänä, kotinsa pakkohuutokaupassa ja niin edelleen. Isojen yritysten toimijoilla sen sijaan on mahdollisuus suuriinkin kokeiluihin, eli pk-yrittäjän mittapuun mukaan kuolemanvakaviin virheisiin, ilman että heille siitä edes huomautetaan, koska virhearvioinnit ymmärretään luonnolliseksi inhimilliseksi toiminnaksi, jota ilman kehitystä ei riittävästi tapahtuisi. Siemensin ja Ericssonin kaltaisten suuryhtiöiden matkapuhelindivisioonat voivat tuottaa vuosikaudet miljarditolkulla tappioita, eikä keneltäkään johtajalta sen takia kostoksi kotia pakkohuutokaupata pilkkahintaan pankinjohtajan kaverille. Suomessa yhdet poliitikot ovat saaneet rangaistuksetta arvioida virheellisesti devalvaatioiden tulemisen tai tulemattomuuden, toiset poliitikot ovat voineet hävittää veromarkkoja kuvaruututehtaisiin ja valtionyhtiön johto UMTS-kauppoihin ynnä muihin seikkailuihin ilman hirttäjäisiä. Jos käräjätuomari möhlii tuomitsemalla väärin, niin ei kukaan pane häntä siitä mihinkään vastuuseen puhumattakaan, että hänen kotinsa pakkohuutokaupattaisiin virheellisen tuomion takia. Ei hän saa edes moitteita, vaan hänen väärin tuomitsemalleen ihmiselle annetaan lomake, jossa tuomitulle annetaan valitusohjeet ja valitusosoite. Suomea on ylistetty yrittäjyyden ihannemaaksi. Kyllä se monille onnekkaille sitä onkin, mutta varmuudella ei se ole sille pk-yrittäjälle, jota onni ei satukaan potkaisemaan. Tämän näen ammatissani joka päivä. Olisikohan aika pysähtyä vakavasti miettimään, milloin suomalainen pk-yrittäjä, eli tämän päivän torppari, pääsee tasa-arvoisempaan asemaan meidän aikamme aatelis-eliitin eli suuryritysten toimijoiden, poliitikkojen ja häntä tuomitsevien tuomarien kanssa. Jorma Metsä-Ketelä |
|
Avainsanat: Jorma Metsä-Ketelä, yrittäjä, pk-yrittäjä, työ, konkurssi, pakkohuutokauppa, velkasaneeraus, yhteiskunta 
|
|
|
11.10.2011 12.47
AdWords-mainonta
On tosiaan outoa, että yrittäjä ei tahdo päästä edes perinteisen työttömyyskorvauksen piiriin. Onko tämän tarkoitus olla jonkinlainen rangaistus niille, jotka rohkenevat asettua herraksi ja työnantajaksi muiden yläpuolellen (iroaniaa siis)? |
Yrittäjällä on yrittäjän riski, vastapainona on rikastimisen mahdollisuus. Olen kuitenkin Metsäketelän kanssa samaa mieltä ainakin siitä, että epäonnistuminen jossakin operaatiossa voisi siirtää hyväpalkkaisen rengin toimitusjohtajan tms:n paikalta sivuun.
Yhteiskunta on järjestänyt erilaisia yritysmuotoja. Eräissä on yrittäjän vastuulla vain yritykseen sijoitettu omaisuus. Kyllä riski oletetaan silloin tiedostetuksi, jos sijoitukseen käytetään esimerkiksi panttina muuta omaisuutta.
On tietenkin kasvuhalukkaalle yrittäjälle houkutus panna kiinni omaakin omaisuutta, varsinkin hädän hetkellä.
Ehkä juuri tuon em. tyyppisistä tekijöistä johtuen joissakin maissa arvostetaan tällaisen kurssin käyneitä johtajia. Ei kylläkään Suomessa.
On mielenkiintoista seurata mitenkä Suomessa toimitaan lähi vuosina. On paljon ihmisiä, jotka väittävät haluavansa töitä, menisivät töihin, jos olisi työllistäjä.
Valtiovalta haluaisi lisää työllistäjiä eli yrityksiä. Kun työllistäjiä ei ole tarpeeksi pitäisi markkinataloudessa tehdä työllistäminen helpoksi. Eli yrittäjyyden riskiä pitäisi pienentää.
Nyt on esimerkiksi ensimmäisen työllistettävän rasitus alkuvaiheessa tavanomaista pienempi. Jo useita henkilöitä työllistävien kilpailijoiden kannalta tämä on kilpailun vääristämistä.
Oikea tapa olisi varmistaa, edes siedettävä toimeentulo yrittäjälle, jos yritys reilusti kaatuu taistelutantereelle. Nythän yrittäjä ei pääse edes työttömyyskorvauksen piiriin.