Menestyvät yritykset ovat Suomen selkäranka. Ne mahdollistavat hyvinvoinnin luomalla työpaikkoja, tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Myös väestön ikääntymisen haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan kilpailukykyisiä yrityksiä, joita on Suomessa liian vähän.
Nostamme muutamia aikaisemmin sivustollamme julkaistuja kirjoituksia uudelleen kommentoitaviksi niiden ajankohtaisen teeman takia. Osallistu keskusteluun ja ota kantaa!
Menestyvät yritykset ovat Suomen selkäranka. Ne mahdollistavat hyvinvoinnin luomalla työpaikkoja, tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Myös väestön ikääntymisen haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan kilpailukykyisiä yrityksiä, joita on Suomessa liian vähän.
Osasyynä pulaan on yrittämistietouden niukkuus. Yrittäjyys tulee yhä äidinmaidossa; perheyrityksissä seuraava sukupolvi jatkaa edellisen aloittamaa työtä. Lisäämällä tietoa voimme kannustaa myös muita yrittäjyyteen. Kouluissa opiskelijoiden yrittäjyystietoa ja -taitoa on viime vuosina kartutettu yrittäjyyskasvatuksen avulla. Omia ideoita uskaltaa toteuttaa, kun tietää, mitä yrittäjyys on. Olen mukana peruskoulun tuntijakoa uudistavassa työryhmässä ja koen tärkeäksi, että yrittäjyyskasvatus aloitetaan jo alakoulussa. Mielipiteisiin ja asenteisiin vaikuttaminen on tehokkainta 5.–6.-luokkalaisten kohdalla. Pitkäjänteinen yrittäjyyskasvatus luo yhteiskuntaan yritysmyönteisen ilmapiirin.
Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteisiin sisältyvät yrittäjyyskasvatuksen aihekokonaisuudet. Ne ovat kuitenkin heikkoja ja huonosti tunnettuja. Aihekokonaisuuksia tulee vahvistaa ja selkiyttää. Yhtenä keinona on yrittäjyyskasvatuksen integroiminen eri aineiden opetussuunnitelmiin. Tällöin yrittäjyydestä muodostuisi selkeä, läpi eri oppiaineiden kulkeva kokonaisuus. Samalla esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan taitojen tarpeellisuus kirkastuu opiskelijoille uudella tavalla.
Parhaimmillaan yrittäjyyskasvatus on konkreettista tekemistä kuten Mäntsälän Riihenmäen koulussa, jossa voi 6. luokalta alkaen opiskella yrittäjyysluokalla. Ohjelma sisältää esiintymis- ja ryhmätyöskentelytaitojen ja kokousjärjestelyiden opettelua, tutustumista yrittäjän arkeen sekä ideointia. Lopulta 9. luokalla osallistutaan NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan, jota vetää Virpi Utriaisen menestyksekkäästi johtama Nuori yrittäjyys ry. Ohjelmassa jokainen oppilastiimi perustaa vuodeksi oikean yrityksen hoitaen koko yritystoiminnan itsenäisesti aina tuotteiden valmistamisesta lähtien.
Yrittäjyyskasvatuksessa opittavat asiat - riskinsietokyky, esiintymistaidot ja oma-aloitteisuus - ovat tärkeitä myös palkkatyöhön suuntaaville. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri kasvattaa opiskelijan vastuuseen itsestään ja tekemisistään. Samalla se rohkaisee toteuttamaan omia ideoita.
Yrittäjyystiedon lisäämiseen tarvitaan monia keinoja. Opettajien työ- ja elinkeinoelämän tuntemusta sekä tietämystä yrittäjyyskasvatuksesta tulee vahvistaa jo yliopistokoulutuksessa sisällyttämällä se opintoihin pakolliseksi aineeksi. Myös täydennyskoulutuksessa on käsiteltävä yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen merkitystä alueelliselle kehitykselle tulee korostaa myös elinkeinoasioista vastaaville henkilöille sekä yrittäjille. Näin aktivoidaan yhä useampia tahoja yrittäjyyskasvatukseen.
Koulujen ja yrittäjyyden välistä etäisyyttä ovat merkittävästi kuroneet umpeen myös YES-keskukset, joita luotsaa yrittäjyyskasvatuksen vaikuttajana palkittu Satu Ahlman. YES-keskukset tuottavat kouluille oppimateriaalia ja alueellista tietoa yrittäjyyskasvatuksen tueksi. Keskukset myös kouluttavat opettajia ja tarjoavat opetussuunnitelmien kehittämispalveluja.
Hallitus on osaltaan pyrkinyt kasvattamaan yrittäjien määrää ja yritystietoutta. Esimerkiksi starttirahoja on lisätty, aikuiskoulutusta kehitetty ja opetushenkilökunnalle on säädetty täydennyskoulutusvelvoite. Toimet ovat tuottaneet tulosta, sillä starttirahojen kysyntä on kasvanut huimasti ja aikuiskoulutuksena suoritettavien yrittäjätutkintojen suosio on nousussa.
Yrittäjyyskasvatus lisää tietoa yrittämisestä opettaen samalla elämänhallintaa, vuorovaikutusta ja ideointia. Pelkät innovaatiot eivät enää riitä, nyt tarvitaan rohkeutta niiden toteuttamiseen. Vain yrittäjyys ja yrittäjämyönteinen ilmapiiri voivat nostaa Suomen uuteen, vakaaseen kasvuun!
Raija Vahasalo
Eduskunnan sivistysvaliokunnan pj, kansanedustaja (kok)
Tavallaan tuet starttirahat ja sen sellaiset ovat ristiriidassa riskinottokyvyn ja kanssa.Tarvitaan käytännön oppimista mistä se raha tulee, siinä ei kirjalliset opit hirveesti paina, kun käytäntöön mennään.