Euromaiden velkakriisin jatkuessa yhä useammalta suunnalta on nostettu ratkaisuksi eurobondit eli euromaiden yhteiset valtionvelkakirjat. Euromaat siis ottaisivat ja vastaisivat veloistaan kollektiivisesti. Se merkitsisi selvää askelta kohti liittovaltiota. Rahoituksen professori Vesa Puttonen näkee sen ainoaksi vaihtoehdoksi pelastaa euro.

Euromaiden velkakriisin jatkuessa yhä useammalta suunnalta on nostettu ratkaisuksi eurobondit eli euromaiden yhteiset valtionvelkakirjat. Euromaat siis ottaisivat ja vastaisivat veloistaan kollektiivisesti. Se merkitsisi selvää askelta kohti liittovaltiota. Rahoituksen professori Vesa Puttonen näkee sen ainoaksi vaihtoehdoksi pelastaa euro.

Puttosen mukaan euroalue ei täytä hyvän valuuttayhteisön kriteereitä. Toisin kuin Yhdysvalloissa, työvoima liikkuu heikosti maasta toiseen kieli- ja kulttuurimuurien vuoksi. EU ei vastaa köyhtyneiden maiden sosiaaliturvasta. Jäsenmaiden keskuspankit eivät voi ostaa omia valtionvelkojaan tarpeen vaatiessa.

Näistä syistä euroalue kaipaa enemmän liittovaltiota kuin Yhdysvallat, eli yksittäisten valtioiden roolia talouspolitiikassa pitää rajoittaa, ja EKP:n valtuuksia kasvattaa. Euromaiden aseman on Puttosen muututtava samankaltaiseksi kuin Yhdysvaltojen osavaltioiden, muuten rahaliitto ei toimi.

Poliittisesti liittovaltiokehitys on vaikea tie, jo senkin vuoksi, että vakavaraisille euromaille kuten Suomelle se merkitsisi korkeampia valtionvelkojen korkoja, kun koko euroalueen riskit hinnoiteltaisiin mukaan. Saksassa, Suomessa ja Hollannissa hanketta vastustetaankin tiukimmin. Silti liittovaltiomallia kohti eteneminen olisi Puttosesta taloudellisesti paras ratkaisu.

Euron hajoamiseen Puttonen ei usko, koska eurosta irtoavat maat joutuisivat taloudelliseen ja poliittiseen kaaokseen, kun kansalaiset yrittäisivät hädissään nostaa rahojaan pankeista ja siirtää niitä ulkomaille. Tämä koskee ennen kaikkea kriisimaita, joissa olisi edessä raju devalvaatio. Myllerryksen estäminen voisi vaatia jopa jonkin asteen pakkovaltaa, siis vielä paljon rajumpia otteita kuin Kreikan mellakoissa on nähty.

Todennäköisempi kauhuskenaario on, että kriisimaat vain jättävät velkojaan maksamatta. Sekin tekee tosin isoa kipeää pankkijärjestelmälle ja euroalueen taloudelle.

Eurobondeja pitää välttämättöminä myös suursijoittaja George Soros. Tällä hetkellä Kreikka saa luottoa halvemmalla kuin Italia ja Espanja, koska ne eivät kuulu tukitoimien piiriin. Kuinka kauan italialaiset ja espanjalaiset hyväksyvät tilanteen? Tällaiset ristiriidat uhkaavat pelastuspaketteja.

Vakavaraisten euromaiden on otettava käyttöön eurobondit ja niiden vaatima talouspoliittinen kontrolli, Soros sanoo. Ratkaisu on Saksan käsissä. Se on vastustanut talouspoliittista yhdentymistä, mutta vaihtoehtona on euron hajoaminen. Ja se vasta kalliiksi tulisi valtavien luottotappioiden ja pankkikriisin kautta.

Saksa ei kuitenkaan lämpene eurobondeille, kertoo Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble. Ei ainakaan niin kauan, kunnes euroalueen talouksia kontrolloidaan niin vahvasti, että nyt nähtyjä velkakriisejä ei pääse syntymään. Saksalaiset kun eivät halua joutua maksamaan rajattomasti toisten laskuja.

Saksan näkemys on, että eurotaloudet on saatava tiukasti kontrolloituun budjettikuriin, vasta sitten voidaan haaveilla eurobondien kaltaisia yhteisvastuuratkaisuja. Saksan talousmahti on EU:ssa niin suuri, että ilman Saksaa eurobondit eivät olisi järin uskottava järjestelmä, vaikka sellaisestakin haaveillaan.

Heikki Ikonen

Linkit lähteisiin:

Velka tikittää (Vesa Puttonen, Aalto-yliopisto)

How to Resolve the Euro Crisis (George Soros, project-syndicate.org)

'There Is No Unlimited Support' (www.spiegel.de)