Blogin arkisto

Yrittäjyyskasvatus - Suomen suuri mahdollisuus

Share |

Tiistai 16.8.2011 - Raija Vahasalo


Nostamme muutamia aikaisemmin sivustollamme julkaistuja kirjoituksia uudelleen kommentoitaviksi niiden ajankohtaisen teeman takia. Osallistu keskusteluun ja ota kantaa!

Menestyvät yritykset ovat Suomen selkäranka. Ne mahdollistavat hyvinvoinnin luomalla työpaikkoja, tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Myös väestön ikääntymisen haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan kilpailukykyisiä yrityksiä, joita on Suomessa liian vähän.

Osasyynä pulaan on yrittämistietouden niukkuus. Yrittäjyys tulee yhä äidinmaidossa; perheyrityksissä seuraava sukupolvi jatkaa edellisen aloittamaa työtä. Lisäämällä tietoa voimme kannustaa myös muita yrittäjyyteen. Kouluissa opiskelijoiden yrittäjyystietoa ja -taitoa on viime vuosina kartutettu yrittäjyyskasvatuksen avulla. Omia ideoita uskaltaa toteuttaa, kun tietää, mitä yrittäjyys on. Olen mukana peruskoulun tuntijakoa uudistavassa työryhmässä ja koen tärkeäksi, että yrittäjyyskasvatus aloitetaan jo alakoulussa. Mielipiteisiin ja asenteisiin vaikuttaminen on tehokkainta 5.–6.-luokkalaisten kohdalla. Pitkäjänteinen yrittäjyyskasvatus luo yhteiskuntaan yritysmyönteisen ilmapiirin.

Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteisiin sisältyvät yrittäjyyskasvatuksen aihekokonaisuudet. Ne ovat kuitenkin heikkoja ja huonosti tunnettuja. Aihekokonaisuuksia tulee vahvistaa ja selkiyttää. Yhtenä keinona on yrittäjyyskasvatuksen integroiminen eri aineiden opetussuunnitelmiin. Tällöin yrittäjyydestä muodostuisi selkeä, läpi eri oppiaineiden kulkeva kokonaisuus. Samalla esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan taitojen tarpeellisuus kirkastuu opiskelijoille uudella tavalla.

Parhaimmillaan yrittäjyyskasvatus on konkreettista tekemistä kuten Mäntsälän Riihenmäen koulussa, jossa voi 6. luokalta alkaen opiskella yrittäjyysluokalla. Ohjelma sisältää esiintymis- ja ryhmätyöskentelytaitojen ja kokousjärjestelyiden opettelua, tutustumista yrittäjän arkeen sekä ideointia. Lopulta 9. luokalla osallistutaan NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan, jota vetää Virpi Utriaisen menestyksekkäästi johtama Nuori yrittäjyys ry. Ohjelmassa jokainen oppilastiimi perustaa vuodeksi oikean yrityksen hoitaen koko yritystoiminnan itsenäisesti aina tuotteiden valmistamisesta lähtien.

Yrittäjyyskasvatuksessa opittavat asiat - riskinsietokyky, esiintymistaidot ja oma-aloitteisuus - ovat tärkeitä myös palkkatyöhön suuntaaville. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri kasvattaa opiskelijan vastuuseen itsestään ja tekemisistään. Samalla se rohkaisee toteuttamaan omia ideoita.

Yrittäjyystiedon lisäämiseen tarvitaan monia keinoja. Opettajien työ- ja elinkeinoelämän tuntemusta sekä tietämystä yrittäjyyskasvatuksesta tulee vahvistaa jo yliopistokoulutuksessa sisällyttämällä se opintoihin pakolliseksi aineeksi. Myös täydennyskoulutuksessa on käsiteltävä yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen merkitystä alueelliselle kehitykselle tulee korostaa myös elinkeinoasioista vastaaville henkilöille sekä yrittäjille. Näin aktivoidaan yhä useampia tahoja yrittäjyyskasvatukseen.

Koulujen ja yrittäjyyden välistä etäisyyttä ovat merkittävästi kuroneet umpeen myös YES-keskukset, joita luotsaa yrittäjyyskasvatuksen vaikuttajana palkittu Satu Ahlman. YES-keskukset tuottavat kouluille oppimateriaalia ja alueellista tietoa yrittäjyyskasvatuksen tueksi. Keskukset myös kouluttavat opettajia ja tarjoavat opetussuunnitelmien kehittämispalveluja.

Hallitus on osaltaan pyrkinyt kasvattamaan yrittäjien määrää ja yritystietoutta. Esimerkiksi starttirahoja on lisätty, aikuiskoulutusta kehitetty ja opetushenkilökunnalle on säädetty täydennyskoulutusvelvoite. Toimet ovat tuottaneet tulosta, sillä starttirahojen kysyntä on kasvanut huimasti ja aikuiskoulutuksena suoritettavien yrittäjätutkintojen suosio on nousussa.

Yrittäjyyskasvatus lisää tietoa yrittämisestä opettaen samalla elämänhallintaa, vuorovaikutusta ja ideointia. Pelkät innovaatiot eivät enää riitä, nyt tarvitaan rohkeutta niiden toteuttamiseen. Vain yrittäjyys ja yrittäjämyönteinen ilmapiiri voivat nostaa Suomen uuteen, vakaaseen kasvuun!

Raija Vahasalo
Eduskunnan sivistysvaliokunnan pj, kansanedustaja (kok)

Avainsanat: Raija Vahasalo, yrittäjyys, kilpailukyky, koulutus, hyvinvointi, yrittäjyyskasvatus, yritysmyönteisyys


Kommentit

2.6.2010 8.32  Topi

Tavallaan tuet starttirahat ja sen sellaiset ovat ristiriidassa riskinottokyvyn ja kanssa.Tarvitaan käytännön oppimista mistä se raha tulee, siinä ei kirjalliset opit hirveesti paina, kun käytäntöön mennään.

2.6.2010 12.39  Hevimies

Opiskelija saa tienata X määrän vuodessa ja pitää opintotukensa. Miksi työtön ei voisi saada tienata yrittäjänä x määrän vuodessa ja pitää työttömyys korvauksensa. Tämä kannustaisi aloittamaan yrittäjyyttä ei kaikilla ole mitään takaajia ja tukijoita jotta voi aloittaa yrittäjänä tyhjänpäältä.

2.6.2010 14.44  AP

Juuri näin. Starttirahat vastavasti helvettiin. Se joka pärjää, niin pärjää. Starttirahalaiset ei juuri koskaan pärjää oikein pitkälle ja tuo lisäarvoa yhteiskunnalle.

3.6.2010 8.43  jj

"Starttirahat vastavasti helvettiin. Se joka pärjää, niin pärjää. Starttirahalaiset ei juuri koskaan pärjää oikein pitkälle ja tuo lisäarvoa yhteiskunnalle."

Kuulut siis siihen porukkaan, jolle liiketoiminasuunnitelman ja "muiden joutavien paperitöiden" tekeminen ei onnistu? Tuo kyvyttömyys ja viitsimisen puute on muuten syy sille, miksei muistakaan, esim. ELYn, TYKESin ja TEKESin tukien hakemisesta tule mitään monella yrityksellä.

Aika moni, jolta hakeminen onnistuu, ottavat tuonkin rahan talteen, kun sitä on jaossa.

Kukin tyylillään. Saahan sitä kovapäisyyttään julistaa kaikki systeemit pannaan, jos itse ei viitsi/ pysty niitä hyödyntämään. Onhan se nyt aivan jumalatonta, jos joku myy pystyy.

Noihin isompiin julkisiin rahoitussysteemeihin kannattaa muuten ottaa ulkopuolinen konsultti hoitamaan byrokratian, jos itseltä onnistu. Starttirahaan se ei kannata, mutta niihin saa apuja uusyrityskeskuksilta. Tosin kynä pitää siinäkin ottaa itsekin käteensä, kaikkia ei tehdä puolestasi.

4.6.2010 12.18  AP

Vain strarttirahan takia viimeisen päätöksen tehneet yrittäjiksi ryhtyvillä vain vähemmistöllä on niin voimakas liikedea ja ennenkaikkea osaamnen toteuttamisen suhteen, että se johtaa yritystoimintaan, joka johtaa pitkälle.
Siellä on paljon haihattelijoita.
Toki starttiraha on joillekin hyvä asia.
Ei ole kuitenkaan mikään jumallinen pelastus mihinkään, edes työllisyyteen.
Konsultit ja neuvojat eivät aina tajua mistä raha tulee. Pelkät hienoudet ei riitä.
Siitä ei tule mitään rahaa, että jokin on hieno.
Joku voi ihannoida tukijärjestelmää jos haluaa. Siitä hyötyvät virkamiehet ja konsultit. Miksi toisia pitää tukea ja toisia ei. Miksi ei itse yritystoiminta ole sitä mistä kaikki tulee? Miksi ihannoida epätervettä tukijärjestelmää, josta hyötyvät ne jotka eivät itse ole yrittäjäriskillä, eivätkä tule olemaankaan. Eli virkamiehet. Poliitista pelleilyä. Kýse ei ole liiketoimintasuunnitelmien tekemisestä. Vaan koko järjestelmä on epäterve.
Miksi ylipäätään tarvii olla järjestelmä, jossa joku saa hyötyä siitä, että pyöritetään tukiaisia?
Tätä ei voi millään muotoa rinnastaa vanhusten, lapsien , vammaisten, heikkojen tukemiseen. On tietysti selvää, että heikompiosaisia on tuettava.
Tumpolot, jotka ei menesty työntekijöinä ei kyllä menesty yrittäjinäkään, se on vaan tosiasia. Sinne on turha tukiaisia syytää. Voisi heittää yhtähyvin rahamme kaivoon. Lieneekö jj konsultti vai virkamies vai miten höydyt tuista? Missä on terve kilpailu?
Aika moni, jolta hakeminen onnistuu, ottavat tuonkin rahan talteen, kun sitä on jaossa.
Totta helvetissä! Vaan miksi sitä on jaossa siten kuin sitä on.
Ja kun pellet pyörii papereidensa kanssa se on poissa siitä mitä samalla ajalla vois tehdä kaikkia hyödyttävää. Vaan eihän pellet muuta osaa ja siks niiden mielestä paperinpyöritystä pitääkin vaan lisätä.

17.8.2011 21.33  Parempi olis kun yrittäjiä ei verotettaisi ollenkaan, mutta ei sentin latia myöskään tukia

Yrittäjyyskasvatus on menossa suurten höpö höpö yritysten ja sektorin monopoleiksi. Ne etsivät tuet yhteiskunnalta ja Eu:lta jnee... asiaan. Tosi yrittäjämäistä?


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini