Yrittäjyyskasvatus - Suomen suuri mahdollisuusTiistai 16.8.2011 - Raija Vahasalo Nostamme muutamia aikaisemmin sivustollamme julkaistuja kirjoituksia uudelleen kommentoitaviksi niiden ajankohtaisen teeman takia. Osallistu keskusteluun ja ota kantaa! Menestyvät yritykset ovat Suomen selkäranka. Ne mahdollistavat hyvinvoinnin luomalla työpaikkoja, tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Myös väestön ikääntymisen haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan kilpailukykyisiä yrityksiä, joita on Suomessa liian vähän. Osasyynä pulaan on yrittämistietouden niukkuus. Yrittäjyys tulee yhä äidinmaidossa; perheyrityksissä seuraava sukupolvi jatkaa edellisen aloittamaa työtä. Lisäämällä tietoa voimme kannustaa myös muita yrittäjyyteen. Kouluissa opiskelijoiden yrittäjyystietoa ja -taitoa on viime vuosina kartutettu yrittäjyyskasvatuksen avulla. Omia ideoita uskaltaa toteuttaa, kun tietää, mitä yrittäjyys on. Olen mukana peruskoulun tuntijakoa uudistavassa työryhmässä ja koen tärkeäksi, että yrittäjyyskasvatus aloitetaan jo alakoulussa. Mielipiteisiin ja asenteisiin vaikuttaminen on tehokkainta 5.–6.-luokkalaisten kohdalla. Pitkäjänteinen yrittäjyyskasvatus luo yhteiskuntaan yritysmyönteisen ilmapiirin. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteisiin sisältyvät yrittäjyyskasvatuksen aihekokonaisuudet. Ne ovat kuitenkin heikkoja ja huonosti tunnettuja. Aihekokonaisuuksia tulee vahvistaa ja selkiyttää. Yhtenä keinona on yrittäjyyskasvatuksen integroiminen eri aineiden opetussuunnitelmiin. Tällöin yrittäjyydestä muodostuisi selkeä, läpi eri oppiaineiden kulkeva kokonaisuus. Samalla esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan taitojen tarpeellisuus kirkastuu opiskelijoille uudella tavalla. Parhaimmillaan yrittäjyyskasvatus on konkreettista tekemistä kuten Mäntsälän Riihenmäen koulussa, jossa voi 6. luokalta alkaen opiskella yrittäjyysluokalla. Ohjelma sisältää esiintymis- ja ryhmätyöskentelytaitojen ja kokousjärjestelyiden opettelua, tutustumista yrittäjän arkeen sekä ideointia. Lopulta 9. luokalla osallistutaan NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan, jota vetää Virpi Utriaisen menestyksekkäästi johtama Nuori yrittäjyys ry. Ohjelmassa jokainen oppilastiimi perustaa vuodeksi oikean yrityksen hoitaen koko yritystoiminnan itsenäisesti aina tuotteiden valmistamisesta lähtien. Yrittäjyyskasvatuksessa opittavat asiat - riskinsietokyky, esiintymistaidot ja oma-aloitteisuus - ovat tärkeitä myös palkkatyöhön suuntaaville. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri kasvattaa opiskelijan vastuuseen itsestään ja tekemisistään. Samalla se rohkaisee toteuttamaan omia ideoita. Yrittäjyystiedon lisäämiseen tarvitaan monia keinoja. Opettajien työ- ja elinkeinoelämän tuntemusta sekä tietämystä yrittäjyyskasvatuksesta tulee vahvistaa jo yliopistokoulutuksessa sisällyttämällä se opintoihin pakolliseksi aineeksi. Myös täydennyskoulutuksessa on käsiteltävä yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen merkitystä alueelliselle kehitykselle tulee korostaa myös elinkeinoasioista vastaaville henkilöille sekä yrittäjille. Näin aktivoidaan yhä useampia tahoja yrittäjyyskasvatukseen. Koulujen ja yrittäjyyden välistä etäisyyttä ovat merkittävästi kuroneet umpeen myös YES-keskukset, joita luotsaa yrittäjyyskasvatuksen vaikuttajana palkittu Satu Ahlman. YES-keskukset tuottavat kouluille oppimateriaalia ja alueellista tietoa yrittäjyyskasvatuksen tueksi. Keskukset myös kouluttavat opettajia ja tarjoavat opetussuunnitelmien kehittämispalveluja. Hallitus on osaltaan pyrkinyt kasvattamaan yrittäjien määrää ja yritystietoutta. Esimerkiksi starttirahoja on lisätty, aikuiskoulutusta kehitetty ja opetushenkilökunnalle on säädetty täydennyskoulutusvelvoite. Toimet ovat tuottaneet tulosta, sillä starttirahojen kysyntä on kasvanut huimasti ja aikuiskoulutuksena suoritettavien yrittäjätutkintojen suosio on nousussa. Yrittäjyyskasvatus lisää tietoa yrittämisestä opettaen samalla elämänhallintaa, vuorovaikutusta ja ideointia. Pelkät innovaatiot eivät enää riitä, nyt tarvitaan rohkeutta niiden toteuttamiseen. Vain yrittäjyys ja yrittäjämyönteinen ilmapiiri voivat nostaa Suomen uuteen, vakaaseen kasvuun! Raija Vahasalo |
Avainsanat: Raija Vahasalo, yrittäjyys, kilpailukyky, koulutus, hyvinvointi, yrittäjyyskasvatus, yritysmyönteisyys |
|
2.6.2010 12.39
Hevimies
Opiskelija saa tienata X määrän vuodessa ja pitää opintotukensa. Miksi työtön ei voisi saada tienata yrittäjänä x määrän vuodessa ja pitää työttömyys korvauksensa. Tämä kannustaisi aloittamaan yrittäjyyttä ei kaikilla ole mitään takaajia ja tukijoita jotta voi aloittaa yrittäjänä tyhjänpäältä. |
2.6.2010 14.44
AP
Juuri näin. Starttirahat vastavasti helvettiin. Se joka pärjää, niin pärjää. Starttirahalaiset ei juuri koskaan pärjää oikein pitkälle ja tuo lisäarvoa yhteiskunnalle. |
3.6.2010 8.43
jj
"Starttirahat vastavasti helvettiin. Se joka pärjää, niin pärjää. Starttirahalaiset ei juuri koskaan pärjää oikein pitkälle ja tuo lisäarvoa yhteiskunnalle." |
4.6.2010 12.18
AP
Vain strarttirahan takia viimeisen päätöksen tehneet yrittäjiksi ryhtyvillä vain vähemmistöllä on niin voimakas liikedea ja ennenkaikkea osaamnen toteuttamisen suhteen, että se johtaa yritystoimintaan, joka johtaa pitkälle. |
17.8.2011 21.33
Parempi olis kun yrittäjiä ei verotettaisi ollenkaan, mutta ei sentin latia myöskään tukia
Yrittäjyyskasvatus on menossa suurten höpö höpö yritysten ja sektorin monopoleiksi. Ne etsivät tuet yhteiskunnalta ja Eu:lta jnee... asiaan. Tosi yrittäjämäistä? |
Tavallaan tuet starttirahat ja sen sellaiset ovat ristiriidassa riskinottokyvyn ja kanssa.Tarvitaan käytännön oppimista mistä se raha tulee, siinä ei kirjalliset opit hirveesti paina, kun käytäntöön mennään.