No tavallinen yrittäjä ja jonkun kansainvälisen pörssiyhtiön johtaja yhdistyy aika usein samassa lauseessa kuten tässäkin.

Suurin ero lienee se että yrittäjä kärsii virheensä omassa nahassaan, kun taas pörssiyhtiön johtajan virheet kohdistuu tuottaviin työntekijöihin, YT neuvotteluiden muodossa. Ja samat puusilmät saavat johdossa jatkaa vuodesta toiseen jotka kusivat tuloksen.

Joo. Suomessa on vallalla varsinkin nykyään kärjistetty käsitys, että asia olisi yksisilmäisesti noin. Asiaan ovat vaikuttaneet media, mutta ennenkaikkea eräät julkisuudessa olleet kärjistyneet tapaukset, joissa onkin ollut näin.
Ihan oikeasti kysessä lähes rasistinen yleistys, joka ei tässä kohdistu rotuun vaan yleensäkin titteliin tai sanaan johtaja. Johtajan elämä on melko lailla 24/7 töitä ja yksityisyys on mennyt. Toisaalta johtaja kyllä tietää sen itse ja palkatkin ovat pörssiyhtiöissä sen mukaisia. Mutta oikeasti asia ei mene läheskään aina niin, että yhtiön johtajan virheet kohdistuu tuottaviin työntekijöihin, olkoonkin, että joskus näin. Näistä johtajan omista vahingoista, joita hän kokee ei vaan kukaan ole kinnostunut kertomaan tai laittamaan viivalle myäs hänn ansionsa. Pelin henki on nykyään se, että vai n virheistä puhutaan.

Aivan selvä ero tietenkin on yrittäjällä ja tulosvastuullisella johtajalla joka ei ole pörssissä ja niillä jotka ovat. Mutta samoin kuin poliitikot kärsivät suosionsa menetyksenä myös pörssiyhtiön johtajat kärsivät urallaan. Tarkoitushan ei kuitenkaan ole käsittääkseni ole ollut suurimmalla osalla ollut vastuuttomuus vaan töitä on ollut liikaa tai vääriä päätöksiä on tehty muutoin. Työntekijätkin muistavat vain virheet, mutta ei sitä miten sinne ylös noustiin, jotta tuollaisia virheitä edes on ollut mahdollista tehdä. Aika julmaa peliä.

Tulee käsitys, että jokainen tavallinen palkanaaja, jopa työtön ( puusilmä? ) omasta mielestään hoitais aina kaikki hommat paremmin.

Bisneksellä on monia jaloja tarkoituksia. Bisnestä ei tulisikaan paheksua ja laittaa eri sarjaan kuin koulutusta, lakia tai vaikkapa terveydenhuoltoa. Yritykset tuottavat meidän elämänlaatuamme parantavia tuotteita ja palveluja. Yritykset tarjoavat ihmisille työtä näin antaen mahdollisuuden huolehtia itsestään ja perheistään. Yritykset luovat omistajilleen vaurautta ja hyvinvointia. Lopulta yritykset myös huolehtivat valtion toiminnan rahoituksesta, että valtio voisi tehdä sen, mitä bisnes ei pysty tekemään. Toivottavasti tulevaisuudessa ymmärrämme bisneksen arvon aiempaa paremmin. Yrittäjäystävällinen ympäristö on nimittäin oivallinen kasvualusta meistä jokaiselle.

Tässä on kuitenkin riskinsä ja sitä epäonnistumista Suomalainen
( ei yrittäjä ) ei sitten millään tunnu hyväksyvän.

Oli hyvä kirjoitus!

Tuo sana tulosvastuu pörssi yhtiön johtajille on suorastaan huvittava. Harvoinpa ne YT neuvottelut mihinkään muuhun kohdistu kuin duunareihin.

Johtaja tittelillä ei ole irtisanomissuojaa, toimitusjohtajalla ainakaan ellei erikseen ole sovittu. Nykyään kylllä pörssiyhtiöissä valitettavasti on sovittu.
Johtajat kylklä vaihtuvat nykyään tuhkatiheään myös sellaisissa tilanteissa ettei ole edes mitään muita henilöstämuutoksia.Siinä mielessä johtajan paikka on kyllä huomattavasti heiluvampi kuin mikään muu. YT- neuvottelut taas ovat eri asia. YT neuvottelu ei kuitenkaan ole läheskään ainoa muuto henkilöstäratkaisuhin , vaikka palkansaajista osa tuntuu niin mieltävän. Tässä on tietenkin se ongelma, että palkasaajat eivät useinkaan tiedä oikeasti johtajien työsopimuksista SIIS YHTÄÄN MITÄÄN. Ei edes tulosvastuullisuuden kriteereistä tai edes johtajan tehtävistä jotka on määritelty sopimuksiin.

Valitettavasti sama pätee siihen ettei vähänkään isommassa pk yrityksessä työntekijät tiedä mitä kaikkea yrittäjä joutuu tekemään ja millaisten sioiden kanssa elämään. Vielä vähemmän he samaistuvat tai edes haluavat samaistua yrittäjään. Tämä on mielestäni todella oleellista.

Palkansaajat elävät Suomessa monella alalla valitettavan suppean käsityksen kanssa, joita mm. ammattiliitot syöttävät.
Ja pinna on lyhyt.

Toinen asia mikä on suuren suuri epäkohta yleisellä tasolla on ns. katteen muodostumisen luulot yleisesti ihmisillä. Jos joku on ostettu satasella ja se myydään ulos kahdella sadalla kate on satanen. USEIMMITEN TÄYSIN VÄÄRIN.
Voi olla, että kate on miinusmerkkinen, jos on käyetty työvoimaan ja sivukuluihin , varastoon ja vaikka mihin enemmän kuin tuo kuvitellun kateen osuus. Tässä on vähän kuin uhkapeluri joka laskee vain voitot, mutta ei häviöitä. Niin ajatellaan yrittäjästä. Harmi.

Kyllähän se niin, on että ilman bisnestä olisimme kivikaudella. Kiittäkäämme siis bisneksen luojia.

Jos palkansaajien tietomäärä jätetään ammattiliittojen varaan, niin sillon on turha vikistä että tietoa ei ole.

?????
Mitähän Hevimies tarkoittaa?

Niin kun tuossa AP viittaa siihen ettei palkansaajat tiedä johtajien palkkauksesta yms yhtään mitään ja tieto on ammattiliittojen propagandan varassa niin syy siihen on siinä että palkansaajille ei kerrota vaan salaillaan asioita.

Yleensäkkään tuo yhtiöiden ylin ja keskijohto eivät ole ansoituneet asiakas hankinnassa vaan siitä vastaa myynti.

Itse en ainakaan moisia broilereita arvosta pätkääkään, sillä en tiedä yhtään syytä siihen. Mittareiden kyttäämisellä ja powerpoint paskanpuhumisella ei tehdä rahaa, vaan myynnillä.

Tietenkin johtoa ja keskijohtoakin tarvitaan. Määrä riippuu organisaation koosta ja tehtävistä.Keskijohto on se joka joutuu usein puun ja kuoren väliin. Asiain hoitaminen vaatii käytännön koulutusta. Sitä valitettavan usein puuttuu.
Ilman johtoa koko yritystä ei olisi olemassakaan pitkällä tähtäimellä.
Täytyy vain mieltää mitä johtaminen on. Eihän se ole vain käskemistä tms... se on muun organisaation palvelemista.
Myös prentaatiot, joita johtajat tekevät ovat patrhaimmillaan myynnnin voimakas apuväline ja vieläkin enemmän.
Mittarit tarvii olla tiedossa, mutta ne täytyy jokaisen sisäistää. Muuten siitä ei ole apua vaan ne tosiaan voidaan kokea jopa haitaksi. Kyttääminen ei ole oikea tapa. Johton vastuulla on saada aikaan se, että niistä on apua. Tätä varten johdon täytyy tietää miksi mitataan ja mitä mittauksen tuloksilla voidaan tehdä.
Sanotaan, että vuorobvaikutukseen tarvitaan kaksi. Lähtökohtainen vuorovaikutus vastuu on kuitenkin aina suurenmmlla auktoriteetilla / vallalla ja siksi vuorovaikutus ja vaikutus vastuu on johdolla, että saa myös muut mukaan.
Asioiden avaaminen rehellisesti usein puuttuu. Jos johto tietää, että näin täytyy tehdä ja syyn siihen, mutta hän, jonka asioita mitataan ei tiedä koetaan asia kyttäämisenä tms. ja silloin mittaaminenkin kääntyy itseään vastaan.
Kaikkienhan on kuitenkin organisaatiossa tarkoitus puhaltaa yhteen hiileen, mikä ei tietenkään tarkoita samaa palkkaa tai samoja tehtäviä.

Yhdyn kyllä J.S:n kommenttin että kyllähän me ilman bisnestä (vaikka toki siinä huonot puolesakin on) olisimme huomattavasti takana kehityksessä..