Valtiovelan kehitys

Suomen bruttokansantuote supistui tilastokeskuksen julkistamien tarkistettujen tietojen mukaan vuonna 2009 kahdeksan prosenttia. Onneksi julkissektori oli kasvanut terveesti 56 %:iin taloudestamme BKT:lla mitaten. Myös asuntomarkkinat reagoivat iloisesti kasvun hidastumiseen, hinnat raketoivat Helsingissä 20 % ja pääkaupunkiseudulla 16 %. Julkissektori työllisti suoraan noin 650 000 ihmistä ja epäsuorasti julkisista tulonsiirroista riippuvaisia on valtaisa määrä. Tässä maassa ei perusteta yhtään yritystä ilman yritystukia, starttirahoja, tekes-tukiaisia ja niin edelleen. Jopa työntekijöiden palkkaukseen on kehitetty tukea tuen päälle. Kun kaikki ovat riippuvaisia julkissektorista, on julkissektorin karsimista turha edes ajatella.

Valtiovelan kehitys

Suomen bruttokansantuote supistui tilastokeskuksen julkistamien tarkistettujen tietojen mukaan vuonna 2009 kahdeksan prosenttia. Onneksi julkissektori oli kasvanut terveesti 56 %:iin taloudestamme BKT:lla mitaten. Myös asuntomarkkinat reagoivat iloisesti kasvun hidastumiseen, hinnat raketoivat Helsingissä 20 % ja pääkaupunkiseudulla 16 %. Julkissektori työllisti suoraan noin 650 000 ihmistä ja epäsuorasti julkisista tulonsiirroista riippuvaisia on valtaisa määrä. Tässä maassa ei perusteta yhtään yritystä ilman yritystukia, starttirahoja, tekes-tukiaisia ja niin edelleen. Jopa työntekijöiden palkkaukseen on kehitetty tukea tuen päälle. Kun kaikki ovat riippuvaisia julkissektorista, on julkissektorin karsimista turha edes ajatella.

Suomen talous on ilmapallo täynnä ilmaa. Sosialistit ovat puhaltaneet tämän kuplan vuosikymmenien aikana, myyneet ja yksityistäneet kaiken tuottavan pois ilmapallon sisältä ja kiirehtineet tuhlaamaan rahat julkishallinnon paisuttamiseen. Edes tuotannon myyminen ei ole riittänyt, vaan palloa on puhallettu jopa velkarahalla, ja velkaantuminen kiihtyy. Tämän kuplansa sisällä suomalaiset elelevät huolettoman tyytyväisinä maksellen asunnoistaan maailman kovimpia hintoja, autoistaan idioottimaisen kalliita hintoja, virkamiehilleen järjettömältä tuntuvia palkkoja paperinpyörittelystä – tajuamatta että tämä pallo puhkeaa.

Kovasti hoetaan, että velka suhteutetuna BKT:hen on vielä siedettävällä tasolla. Mutta lisätäänpä valtion velkaan kuntien velka, joka käytännössä on samaa julkisen puolen syömävelkaa, niin johan lukemat pompsahtavat kuin bensamainoksessa konsanaan. Puhumattakaan että yli puolet tästä BKTstä tulee julkiselta puolelta. Toistaiseksi juuri mitään ei tehdä vuotokohtien tilkitsemiseksi. Maa olisi tarvinnut saneerausta jo vähintään kolme- neljä vuotta sitten, mutta kaikki aika hukattiin ja palloa puhallettiin vain suuremmaksi. Missä viipyvät säästötoimet, joita ovat joutuneet tekemään kohta kaikki muut EU-maat, mutta ei Suomi. "Ei koske Suomea" -lausahdus taitaa olla taas paikallaan. Johtuuko tämä poliitikkojen pelkuruudesta vaalien lähestyessä? Hirvittää jo pelkkä ajatus, että toimenpiteitä ei vaalien pelossa panna toimeen, ja maan annetaan ajautua kestämättömään tilanteeseen. Jos puolueet ovat huolissaan kannatuksestaan, niin herää väkisin kysymys, että onko puolueiden etu valtion etu? Jos ei ole, niin miksi?

Valitettavasti valtionhoitajapuolueina vuorottelevat kolme sosialistista puoluetta; SDP, Kepu ja Kokoomus. Rehellisyyden nimissä on todettava, ettei meillä ole oikeistoa. Perussuomalaiset olisivat ehkä lähimpänä, mutta silti niin kaukana. Kaikenlisäksi politiikka kasvattaa useamman alan asiantuntijoita, riippuen hieman vaalituloksesta. Missistäkin tuli kulttuuripuolen korkein toimija kertaheitolla. Miksi Suomessa yleensä ottaen koulutetaan ihmisiä, jos kaikki asiantuntemus saadaan toimimalla poliittisina pelureina? Nousukaudella nousu on onnistuneen politiikan ansiota, laskun tapahtuessa syynä ovat globaalit suhdanteet. Mene ja tiedä.

Valtiovarainministeriksi valittiin  peruskoulunopettaja Urpilainen. Eihän siinä tietysti mitään uutta ole, ylioppilas Heinäluomakin pyöritteli vasemmalla kädellä vajaan 50 miljardin budjettia. Todennäköisesti ensi vaalikausi tulee olemaan valtiontalouden kannalta haastavin sitten 1990-luvun lamavuosien. Kuinkakohan moni vakavarainen yritys palkkaisi ylioppilaan, yhteiskuntatieteiden maisterin tai peruskoulunopettajan hoitamaan talouspuolen vastaavassa tilanteessa? Tosin on ministerillä sentään apuna legioona rautaisia virkamiesammattilaisia. Saimaa Summitissa rautainen virkamiesammattilainen Raimo Sailas laittaisi ruoskan viuhumaan palkansaajan selkään nostamalla polttoaine- ja tuloverotusta. En ole oikein ikinä tajunnut tätä mallia, että valtio repii kasvaviin menoihinsa varat keskiluokan selästä. Oikea kevennyksen kohde on julkishallinto tukiviidakkoineen, jonka käsittämättömyyksistä voisi kirjoittaa kirjan.

Hyvä esimerkki, johon itsekin törmäsin opiskellessani, löytyy Kalle Isokallion blogista joka käsittelee ahkerien rankaisemista: "Kun opintorahan saaminen edellyttää menestystä opinnoissa, miksi samaan aikaan ei saa tienata? Tuskin kukaan on kateellinen opiskelijalle, joka saa 660 euroa opintorahaa, menestyy opinnoissaan ja tienaa lisäksi tonnin kuussa. Heitä pitäisi kannustaa, ei rangaista.". Opintotuen tilalle voi sijoittaa melkein minkä vaan tuen, vaikkapa työmarkkinatuen. Pääasia on, että tuen saaja makaa passiivisena eikä missään nimessä hanki lisätuloja – paitsi pimeästi. En myöskään ymmärrä, miksi erilaisista tukiaisista maksetaan veroa. Mikä on pointti, että ensin maksetaan omista mutta sitten kerätään siitä osa veroina takaisin? Olen aika varma, että rahan reaalimäärä vain pienenee kun sitä pyöritellään eri välikäsien kautta.

Erilaisia vaihtoehtomalleja löytyy valmiiksi laskettuna pilvin pimein. Nyt vaan tarvittaisiin poliittista tahtoa ja uskallusta niiden toteuttamiseen. Oma kantani on tiivistetyn yksinkertaisesti se, että karsitaan erilaisten tukien maksaminen, niin yksityisille kuin elinkeinonharjoittajille, ja tehdään hommasta muuten kannattavaa. Byrokratiassa säästetyt eurot viedään kokonaisuudessaan veronkevennyksiin. Esimerkiksi palkkatulon verotus voisi alkaa vasta yli 1 200 euron kuukausituloista. Näin pienituloiselle jää suoraan palkasta enemmän kouraan, eikä hänen tarvitse hakea asumistukea tai toimeentulotukea verotetun palkan päälle. Ja taas säästyy turhaa paperinpyöritystä ja rahankierrätystä kilometrikaupalla. Tämä vaikuttaa positiivisesti myös ihmisen omanarvon tunteeseen. Hän pystyy pienelläkin palkalla elämään sen sijaan, että anelee erilaisia tukiaisia. Uskon, että jokainen haluaa kuitenkin tulla toimeen omillaan.

Kun kuitenkin otetaan huomioon fakta, että julkisen sektorin palkat maksetaan verovaroista, huomataan, että jokainen yksityisellä sektorilla työskentelevä elättää bruttopalkallaan kahta muuta suomalaista. Toivoisin myös medialta hieman aggressiivisempaa otetta taloudelliseen tilanteeseen. Lautakasoja ja pääministerin morsiamia ruodittiin kyllästymiseen asti, mutta oikeat asiakysymykset sivuutetaan. Missä tutkiva journalismi? Tavallisen suomalaisen kannalta asia on äärimmäisen pelottava. Mutta… ketä kiinnostaa? Äänestetään vain samat naamat aina vaan Arkadianmäelle irvistelemään höystettynä parilla uudella julkkiksella. Mehän olemme vain tyhmää, rasistista, viinaanmenevää naisia hakkaavaa karjaa ja saamme juuri sellaisen eduskunnan kuin ansaitsemme. Housut kinttuun ja kontilleen – verokarhu on jo ovella.

Ville Kauppinen
Yrittämistäkin yrittänyt 34-vuotias kolmen lapsen isä