Kovasti huudellaan teollisuuden menettämisen perään. Valtion ohjaus ja valtavirta kansalaisista luottavat edelleenkin ns. suurteollisuuteen.
Teollisuutta ei kuitenkaan ole ilman palvelua – jos ei joissain tapauksissa kyllä toisinkaan päin. Onhan teollisuuden toiminnassakin oltava palvelua viimeistään silloin, kun tuotetta myydään. Konkretisoituu se muullakin tavoin. Esimerkiksi jopa Koneelle hissi on väline, jolla solmitaan katteet tuovat ylläpitosopimukset.
Suomessa kuluttaja ei lisää tippejä ostamiinsa perinteisiin palveluihin. Ehkä ulkomailla tippikulttuuri vaikuttaa siten, että palvelu paranee kummasti, kun ruoskaraha panee työntekoon vauhtia. Väitettä voi totta kai pitää teennäisenä, mutta onko "aito" ja kylmä epäystävällisyys sittenkään hyvä juttu?
Kovasti huudellaan teollisuuden menettämisen perään. Valtion ohjaus ja valtavirta kansalaisista luottavat edelleenkin ns. suurteollisuuteen.
Teollisuutta ei kuitenkaan ole ilman palvelua – jos ei joissain tapauksissa kyllä toisinkaan päin. Onhan teollisuuden toiminnassakin oltava palvelua viimeistään silloin, kun tuotetta myydään. Konkretisoituu se muullakin tavoin. Esimerkiksi jopa Koneelle hissi on väline, jolla solmitaan katteet tuovat ylläpitosopimukset.
Suomessa kuluttaja ei lisää tippejä ostamiinsa perinteisiin palveluihin. Ehkä ulkomailla tippikulttuuri vaikuttaa siten, että palvelu paranee kummasti, kun ruoskaraha panee työntekoon vauhtia. Väitettä voi totta kai pitää teennäisenä, mutta onko "aito" ja kylmä epäystävällisyys sittenkään hyvä juttu?
Koska palvelualoilla on suurin osa kaikista työpaikoista, olisi toivottavaa – jopa pakollista – että palvelukokemukset olisivat meillä Suomessakin harvemmin karmaisevia ja useammin mieluisia.
Palvelualat ovat kansainvälisten vertailujen mukaan kehittyneet hitaasti Suomessa, aikana jolloin niiden merkitys on yleisesti maailmantaloudessa kasvanut. Palveluiden lisääminen ja vienti onkin yksi tekijä, jolla Suomen elinkeinorakennetta voitaisiin vahvistaa. Hyvä alku tähän on lisätä palvelun aitoa arvostusta. Se alkaa asenteista. Palveluhan on sivityssanakirjankin mukaan sitä, että joku tekee jonkin asian jonkun toisen puolesta, rahallista korvausta vastaan tai ilman sitä. Pelkkä suoritus ei kuitenkaan riitä, vaan palvelun pitää tuottaa hyvää fiilistä, parempaa kuin jos kyseistä palvelutapahtumaa ei olisi ollut.
|
Palvelualojen osuus kaikista työpaikoista oli 72,9 prosenttia vuonna 2010, Tilastokeskus tiedottaa. Osuus pysyi samalla tasolla verrattuna vuodentakaisiin tietoihin. Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden, työpaikkojen osuus oli 3,7 prosenttia. Palvelualalla työskentelevistä 37,3 prosentin työnantaja kuului julkiselle sektorille (kunta, valtio). Palvelualoilla työskentelevien keski-ikä oli 42 vuotta.
Palvelualan työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noussut vuosien 2001–2010 aikana 5,6 prosenttiyksikköä eli 67,3 prosentista 72,9 prosenttiin. Vuonna 2010 palvelutoimialoilla työskenteli yhteensä noin 1,7 miljoonaa henkilöä.
Palvelualoista työpaikkojen lukumäärällä mitattuna työllistävin, 371 000 työllistä, oli terveys- ja sosiaalipalvelujen toimiala. Teollisuudessa työskenteli 336 000 henkilöä eli noin 35 000 työllistä vähemmän kuin terveys- ja sosiaalipalveluissa.
|
Pauli Vuorio
päätoimittaja
Lähteet:
Suomi: Kolme kertomusta palvelusta - Kauppalehti
Palvelualoilla 73 prosenttia kaikista työpaikoista - suomi.fi
Tarinaa kulmilta -blogi
Suomi maailmantaloudessa - Ulkoasiainministeriö
Suomisanakirja
Request for guest post on https://www.yrittajalinja.fi/