Teoriassa media pyrkii olemaan puolueeton. Ainakin se media, joka itseään puolueettomaksi väittää. Ikävä kyllä kyseessä on vain median itsensä elättämä kaunis kuva, jonka takaa paljastuu raadollinen todellisuus.
Ihminen.
Teoriassa media pyrkii olemaan puolueeton. Ainakin se media, joka itseään puolueettomaksi väittää. Ikävä kyllä kyseessä on vain median itsensä elättämä kaunis kuva, jonka takaa paljastuu raadollinen todellisuus.
Ihminen.
Toimittajat, päätoimittajat ja kustantajat ovat ihmisiä. Ihmiset eivät yleensä kykene olemaan puolueettomia kuin tiettyyn rajaan asti; siihen asti kun ihmiselle ei osoiteta että hän on erehtynyt ja ollut pahasti väärässä. Kun se raja ylittyy laukeaa ihmisen puolustusmekanismi, jossa tunne ajaa kirkkaasti järjen ohi ja ylitse. Sen jälkeen onkin enää kyse siitä kenellä on vahvin asema ja eniten valtaa.
Historia on tulvillaan esimerkkejä siitä kuinka media on varpaille tallatun henkilön toimesta jahdannut jokseenkin säälimättömästi jotain henkilöä, yhteisöä tai yritystä. Joskus jopa vuosikymmenten ajan. Paljon on puhuttu Aatos Erkon kaunoista, jotka juontuivat hänen isäänsä kohdistuneesta poliittisesta arvostelusta.
Mutta myös pienet lehdet pienillä paikkakunnilla ovat pilanneet monen ihmisen elämän ja uran jonkun puolimitättömän loukkauksen vuoksi. Suuremmissa kuvioissa voidaan kysyä mikä ajoi median ja erityisesti Ylen jahtaamaan pääministeri Vanhasta.
Oli miten oli niin median ja erityisesti päätoimittajajan, kustantajan ja toimittajan arvostelu voi käydä arvostelijalle kalliiksi. Kaikesta väittämästään huolimatta päätoimittajat, kustantajat ja toimittajat ovat vain ihmisiä. Tämä voi olla joillekin yllätys. Päätoimittajat, toimittajat ja kustantajat luultavasti kiistävät olevansa vain ihmisiä.
On yksi ammattikunta, jonka käsiin voisi median luovuttaa siinä uskossa että mediasta todella tulisi paljon nykyistä puolueettomampi. Se ammattikunta koostuu juristeista. Juristit ovat niin monta taistoa käyneet, voittaen ja häviten, että heissä asuu puolueettomuuden siemen.
Puolueettomuuden viimeisetkin rippeet medialta on vienyt sosiaalinen media. Sosiaalisesta mediasta on jostain käsittämättömästä syystä tullut medialle mediaa itseään tärkeämpi asia.
Se taas on johtanut suorastaan naurettavuuksiin toimittajien, päätoimittajien ja kustantajien taholla.
Ikävä juttu.
Pekka Siikala
Alkuperäinen teksti ja lisää:
www.pekkasiikalalta.net
Tomittajissa jos joissakin on saastaa, jotka vääristelevät asioita. Tämä on jopa pahempaa kuin poliittisilla kentillä, kun se tehdään tahallaan, polittikot enemmän tyhmyyttään.