Ei välttämättä useinkaan tule mieleen, että innovaatio edellyttää sosiaalisen riskin ottamista, uskallusta tulla torjutuksi. Applen Steve Jobs, Ikean Ingvar Kamprad ja moni muu on ottanut sosiaalisen riskin, kun ovat lähteneet toteuttamaan jotain aiemmasta poikkeavaa. Innovaation läpi ajaminen vaatii uskallusta olla eri mieltä, olla itsepäinen ja määrätietoinen. Jos kriitikkojen kuoroa kuuntelee niin idea jää pöytälaatikkoon. Kirja nimeltään Ajattele oikein – menesty (Napoleon Hill) sisältää lukuisan määrän tarinoita, joissa peräänantamattomuuden johdosta onnistuminen ja läpimurto on tullut enemmin tai myöhemmin.

Voi olla jopa kliseistä sanoa seuraavasti:

Uusille asioille ensin nauretaan, sitten niitä vastustetaan ja lopuksi niistä tulee itsestäänselvyys.

Naurut ja sen jälkeinen vastustus on kestettävä. Idea ei voi olla kovin innovatiivinen eikä kummoinen, ellei se herätä vastustusta. Mm. leukemiaan liittyvä syöpälääkkeistä innovoitu yhdistelmälääke sai voimakasta vastustusta, mutta peräänantamattomuuden johdosta läpimurto syntyi noin 50 vuotta sitten.

Lisäksi innovointiin tarvitaan usein kiireellisyyden tunne. Voidaanko puhua jopa pakkomielteestä päästä eteenpäin läpi harmaan kiven. Kyseessä on palava halu! Aikaa ei ole tussurointiin! Ja asia mikä saattaa yllättää useimmat, liika raha ja aika saattaa jopa turmella innovaation syntymistä. Monesti rahaa on ollut käytössä vähän. Näin ollen resursointi on täytynyt iteroida nopeasti olennaisimpiin asioihin, eikä vain tutkimiseen tutkimisen ilosta kaikessa rauhassa.

Innovaatioiden takana olevat persoonat eivät välttämättä ole miellyttäviä tiimipelaajia. He aiheuttavat eripuraa työyhteisössä. Kun eripura kohdistuu mission tueksi, siitä syntyvä energia vie eteenpäin. Pelkkä yksimielisyys, toisten puheille nyökyttely ja miellyttäminen ei luo uutta.

Myös menestys voi olla vaarallista, koska kiireellisyydelle ei ole tarvetta.

Onkohan tästä esimerkkejä viime vuosilta vaikkapa IT-firmojen osalta Suomessa?

Tulokulmana on nähdäkseni hyvä katsoa asian toista puolta tilanteesta, jossa itsepäisyys estää kuulemasta prospektien, asiakkaiden, työtovereiden tai muiden sidosryhmien palautetta. Joskus saattaa olla väärän kiven edessä päättäen mennä läpi harmaan kiven. Suosittelen olemaan tilanneherkkä ja kriittinen myös omille ajatuksille, ettei kaiva itseään pimeään tunneliin ja jatka kaivamista syvemmälle, jos signaaleja ympäristössä olisi ottaa kompassilla uutta suuntaa. Intohimon kohteelle on löydyttävä maailman tarpeet.

Johtajan haaste on antaa erilaisuuden kukoistaa, jotta yhteisössä olisi turvallinen ympäristö hullulle kokeilunhalulle.

Tähän kirjoitukseen lähtölaukauksen Malcolm Gladwellin puheesta www.nbforum.fi:n seminaarissa 26.9.2013.

Juha Ahola
Vauhtipyörä.fi