Blogin arkisto

NENIETNÄÄK INNOVAATIO

Share |

Perjantai 10.1.2014 - Juha Ahola


juhaahola.jpgVijay Govindarajan herätteli puhumalla NbForumissa 26.9. käänteisestä innovaatiosta. Voisiko ajatella asioista aivan toisella tavalla kuin yleisesti tehdään? Jos innovoidaankin köyhässä maassa ja myydään rikkaampiin maihin?

Case 1:

Valitettavasti kallis tuote, Yhdysvalloisa kehitelty ja Intiaan myyty EKG-laite ($20.000), palvelee vain noin 10% intialaisista, koska sen käyttökustannukset on pakko olla korkeat, jotta se haukkuu hintansa takaisin. Miten kehittää $500 laite, jolla EKG-kuvien ottaminen maksaisi vain 10 centtiä? Siinä on onnistuttu. Kehitelty laite on lisäksi vain alle 300g painoinen, taskuun mahtuva ja 2 nappia sisältäen erittäin helppokäyttöinen. Kalliimmissa laitteissa nimittäin tulee vastaan myös sellainen ongelma, että niiden käyttö edellyttää pätevää lääkäriä, jollaisia ei esim. Intian maaseuduille vilise kuin sieniä sateella. Mikä kruunaa tehdyn innovaation? No, sen voi viedä Amerikkaan ja innovoidusta tuotteesta on hyötyä mm. ambulanssissa.

Case 2:

Avosydänleikkaus maksaa Amerikassa noin $150.000, mutta Intiassa se voidaan toteuttaa noin $3.000 hintaan. Tarkoitus on tarjota paljon enemmän paljon vähemmällä – mm. nostamalla käyttöastetta, tehdään paljon. Ja mikä erikoista, laatu ei kärsi, vaan päinvastoin paranee, kun leikkauksia tehdään volyyminä paljon niin lääkärit voivat erikoistua yhä specifimmin. Eikö olekin mielenkiintoinen ajatus?

Case 3:

Kolmantena esimerkkinä puhutaan jalkaproteeseista, jotka maksavat Amerikassa noin $20.000. Eräs tohrori J halusi kehittää Thaimaahan jalkaproteesin, mutta hinnaksi saatiin $30. Miettikääpä mikä ero hinnassa? Amerikassa käytetään tuotteeseen titaania ym. kalliita aineita. Thaimaassa kierrätettyjen jogurttipurkkien avulla onnistuttiin tekemään kestävä ja edullinen tuote. Itse asiassa vielä vaativampiin olosuhteisiin, sillä Thaimaan kadut ovat huonompia kuin USA:n, thaimaalaiset joutuvat kiipeilemään puihin, tekemään työtä kyykyssä jne. Vaatimustaso oli siis kova.

Erinomainen oivallus jalkaproteesien tiimoilta oli myös se, että aiemmin jalkaproteesin saaneet auttoivat toisia jalkaproteesin saavia. Heillä oli intohimo auttaa oman kokemusmaailman pohjalta, kun olivat itse saaneet elämänsä "takaisin".

Kun tapahtuu käänteistä innovaatiota, käytetään vähemmän rahaa ja autetaan useampia. Pakko on paras paimen! Vähäinen raha ja markkinoilla ei-kuluttajilla (tai ei-ostajilla) oleva vähäinen raha pistää miettimään, miten tämän tuote saataisiin ei-kuluttajille ostokelpoiseksi myös hinnaltaan. Maailman väestöstä noin 1 miljardi on ostovoimaisia, mutta loput 6 miljardia kuuluvat ei-kuluttajiin.

Mitä, jos innovoidaankin ei niin maksukykyisille "ei-kuluttajille"? Josko silloin syntyisi jotain ihan uutta!?

Juha Ahola
Vauhtipyörä.fi

Avainsanat: Juha Ahola, yrittäminen, yritysjohtaminen


Kommentit

10.1.2014 11:53  Kari Vahtolammi

Käänteisen innovaation voima näkyy siinä, kun tehdään vaikeisiin oloihin ja ns. teknologisesti alemmalla tasolla oleville ihmisille tuotteita.

Eli joskus aikoinaan lanseerattiin käsite KISS (Keep It Simple, Stupid) ja tuo käsite tulee lentokoneteollisuudesta. Eli luotiin lentokone, jonka korjaaminen onnistuu keskinkertaiselta asentajalta perustyökaluilla.

Tuo lienee yksi hyvistä perusasioista tekniikan suunnitteluun eli sen pitää toimia heikommissa olosuhteissa ja olla korjattavissa puutteellisilla työkaluilla.

Hyvä esimerkki tuosta on noiden kolmen alkuperäisen casetapauksen lisäksi kehitysmaiden keskoskaappi, jossa lämmitys hoidetaan auton valaisimella ja korjaaminen onnistuu, jos osaa korjata yksinkertaista 60- luvun autoa.

Eli monesti etsitään teknisesti edistynyttä keinoa sen sijaan, että etsitään minimiratkaisua jonka tekninen taso riittää kyseiseen tilanteesen.

Monesti kun yksinkertaistettaisiin riittävästi, niin syntyisi tuotteita jotka ovat käytännölisiä ja toimivia.

10.1.2014 13:52  Juha "Vauhtipyörä" Ahola

Näin on! Pakko on (usein) paras paimen, kun sen oikein tulkitsee. Vähemmästä enemmän.

Jos jääkaappi on yllättävän tyhjä, eikä ihan täydellisiä ruoka-aineksia löydy niin yllättävästi sitä 'taikoo' maittaviakin ruokia. Maittavuus versus käytetty raha ei liene suorassa korrelaatiossa.

Tulee mieleen myös legendaarinen MacGyver, joka oli toki fiktiivistä settiä, mutta hän nimenomaan keksi ratkaisun niillä 'eväillä', mitä oli käytettävissä. Kun saatavilla ei ole kaikkea mahdollista niin siitä, mitä on tarjolla, joutuu keksimään ratkaisun.

Henry Ford pakotti insinöörit miettimään (--> oivaltamaan) V8 moottorin. Jos miettii puoliväkisin käytettävissä olevilla värkeillä ratkaisun niin kylläpä sitä ideoita alkaa syntyä.

Ja onhan se niin, että kun länsimaiden yltäkylläisyyteen ideoi, niin täällä on mahdollisuus tehdä kalliista materiaalseista ja sitten vielä vedättää kunnon hinta (esim. jalkaproteesi).

Niukkuuden johdosta timantit ja kulta ovat kalliita. Niukkuus on myös aminohappoja ajattelulle.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini