Toinen toistaan parempi työnhakija tulee haastatteluihin. Kaikki ovat luotettavia, ahkeria, oma-aloitteisia jne. Rehellisyys on tärkeää, asiat on tärkeä puhua suoraan, asiakkaat ovat tietenkin kaiken a ja o ym. Myyjät lupaavat ummet ja lammet poikkeuksetta!

"On tärkeä kuulla, mitä se sanoo, mitä se ei sano".

Eräs NLP-valmentaja toitotti kurssillaan "On tärkeä kuulla, mitä se sanoo, mitä se ei sano". Tämä tarkoittaa usein kuuntelemista rivien väleihin, kuuntelemista silmillä. Albert Mehrabian on tutkinut viestintää ja todennut seuraavaa viestinnän vaikutuksesta: sanat 7 %, äänenkäyttö 38 %, keho 55 %. Sanojen merkitys on varsin vähäinen.

Yllättävien ja hämmentävien kysymysten avulla saa paljon tietoa, kun toinen ei voikaan vastata bulkkia vastausta, vaan joutuu miettimään hetken ja samalla kehon liikkeet, silmät, otsa, kulmakarvat ym. reagoivat.

Oletko huomannut kehon liikkestä, kasvojen ilmeistä tai vaikkapa jäätymisestä (=mykistymisestä), että joku valehtelee? Varmasti olet! Moni tivaa sitä, että pitää kysyä suoraan, puhua suoraan ym., mutta tuskinpa juuri kukaan meistä siihen kykenee (viitaten vaikkapa Joharin ikkunaan, ks. kätketty alue). Toimimme yllättävän usein toisin kuin puhumme – myös tiedostamattamme.

"Ikävä kyllä suoriin kysymyksiin saa suoria valheita".

Kukapa vastaisi työhaastattelussa suoraan kysymykseen: “Oletko luotettava?” “Itse asiassa en. Minulla venyvät asioiden hoitamiset ja en aina muista pitää kiinni sovituista asioista.” Kyllä kysymystä on hyvä tarkentaa ja seurata kehonkieltä.

Jotkut testaavat luotettavuutta siten, että lainaavat kaverille pienen summan rahaa ja katsoo, että reagoiko toinen takaisinmaksuun aloitteellisesti? Entäpä suosittelu? Kysytkö myyjältä tai yrittäjäkollegalta pelkästään, että oletko luotettava ja luotat siihen sanaan vai testaatko luotettavuuden jollain konstilla ennenkuin suosittelet?

"Luottamus luodaan lunastamalla lupaukset"!

Kyllä se vaan niin on, että käytäntö osoittaa, onko luotettava, onko ahkera ja tunnollinen tai onko oma-aloitteinen. On helppo puhua, lupailla, mutta happotesti toteutuu myöhemmin. Pienillä lupauksilla on iso merkitys. Jotkut eivät niihin kiinnitä suurta huomiota, mutta toiset kiinnittävät. Kun itse tietää toimineensa oikein, voi laittaa päänsä tyynyyn iltaisin hyvällä mielellä.

Päätettäköön artikkeli tarinaan. Pienen liikkeen kauppias vastuutti uudehkon työntekijän sulkemaan kaupan ja laskemaan kassan. Kauppias jätti omasta pussistaan 20 euroa ylimääräistä kassaan kokeillakseen, mitä tapahtuu. Aamulla kassassa ei ollut ylimääräistä rahaa työntekijän laskelman mukaan. Kauppias kysyi vielä, että menikö kassa tasan illalla. Työharjoittelija vakuutti, että kyllä. Kauppias kertoi, miten oli toiminut. Työntekijä myönsi tämän jälkeen ottaneensa ylimääräisen rahan itselleen. Työsopimus purettiin välittömästi.

20 euron tähden meni työpaikka! Heikko lankesi ansaan – tilanne teki varkaan!

Juha Ahola
Vauhtipyörä.fi