Tieteellisessä maailmassa harvoin muistetaan, että teoriat ovat vain valistuneita arvauksia tai osatotuuksia tutkittavasta asiasta. Ja sitten pitää vielä muistaa, että tulokset voivat jopa olla tulkittu väärin.
Aika moni softanvääntäjä kertoo, että projektin onnistuminen johtui siitä ja siitä menetelmästä. Eli koska projekti onnistui ja menetelmä oli oikein valittu, niin lopputulos riippui työmenetelmistä ja työskentelymallista. Ja harvoin kehtaa kyseenalaistaa päätelmää. Mutta toisaalta ihminen on omien ennakkoluulojensa vanki, eli vääntää tulokset vastaamaan omia mielikuviaan.
Tieteellisessä maailmassa harvoin muistetaan, että teoriat ovat vain valistuneita arvauksia tai osatotuuksia tutkittavasta asiasta. Ja sitten pitää vielä muistaa, että tulokset voivat jopa olla tulkittu väärin.
Aika moni softanvääntäjä kertoo, että projektin onnistuminen johtui siitä ja siitä menetelmästä. Eli koska projekti onnistui ja menetelmä oli oikein valittu, niin lopputulos riippui työmenetelmistä ja työskentelymallista. Ja harvoin kehtaa kyseenalaistaa päätelmää. Mutta toisaalta ihminen on omien ennakkoluulojensa vanki, eli vääntää tulokset vastaamaan omia mielikuviaan.
"Ajatukset muodostuvat pääasiassa tottumusten eli assosiaatioiden mukaan", Lauri Järvilehto
Kyseistä ennakkoluuloista asennetta kuvaa hyvin klassinen tarina kirpusta ja hyppäämisestä. Tarinahan menee näin:
Tutkija opetti kirpun hyppäämmään komennolla: "Hyppää". Tutkija esitti tuloksiaan muille seuraavasti. Tutkija komensi kirpun hyppäämään ja kirppu hyppäsi. Tutkija poisti kirpulta jalan ja komensi: "Hyppää". Ja kirppu hyppäsi. Hän jatkoi jalkojen poistamista kunnes kirppu ei hypännyt.
Siinä vaiheessa tutkija teki johtopäätöksen siitä miksei kirppu hyppää. Ja johtopäätös oli täysin ymmärrettävä, kirpun hyppääminen loppui siksi, että jalkojen poistaminen teki siitä kuuron. Eli tutkimus vahvistaa oletuksen, jalkojen poistaminen tekee kirpusta kuuron.
Ajattelun ammattilaisessa Lauri Järvilehto puhuu samasta asiasta, eli onko ajattelu johdonmukaista. Ja toteaa siellä, että normaalissa elämässä johdonmukainen ajattelu tekee kehnoa jälkeä. Eli kannattaa pohtia esimerkiksi sitä, että arvioidaanko tuloksia ja sovitetaan niitä haluttuun malliin. Vai pohditaanko ilman ennakkoluuloja ja etsitään todellista osatotuutta asialle.
Päättämällä etukäteen vahvistat olettamuksiasi ja silloin jää todellinen syy löytämättä. Tottumukset ja uskomukset ohjaavat ajattelusi tukemaan ennakko-odotuksiasi. Mieti miten löytäisit oikean totuuden sen oman osatotuuden sijaan.
Kuhan pohdin, Kari…
Kari Vahtolammi
Kirjoittaja on hiukan yli viisikymppinen yrittämisestä, opiskelusta (TTY) ja psykologiasta kiinnostunut it-alan ammattilainen.
www.karivahtolammi.com
Teoria on testattu, kun puhutaan tieteellisestä teoriasta. Se, mitä maallikko käsittää teoria sanasta ja mitkä ovat sen muut merkitykset on eri juttu. Tässä mielessä kirjoituksen aloitus on aivan täyttä potaskaa.