Amerikkalaisen liikkeenjohdon kirjallisuuden yksi keskeinen teema on päättämistaitojen kehittäminen. Suomalaisessa kirjallisuudessa päättämistaidoilla on melko mitätön osa. Syytä en tiedä.
Kuitenkin päättäminen, varsinkin oikein päättäminen, on tuiki tärkeää eikä se koske pelkästään yritysjohdon työtä ja muuta työelämää vaan myös yksityiselämää.
Amerikkalaisen liikkeenjohdon kirjallisuuden yksi keskeinen teema on päättämistaitojen kehittäminen. Suomalaisessa kirjallisuudessa päättämistaidoilla on melko mitätön osa. Syytä en tiedä.
Kuitenkin päättäminen, varsinkin oikein päättäminen, on tuiki tärkeää eikä se koske pelkästään yritysjohdon työtä ja muuta työelämää vaan myös yksityiselämää.
Oikeat päätökset asunnon ostamisessa, sijoittamisessa ja muussa asiassa voivat olla pitkän ilon tai suuren surun aiheita riippuen siitä miten onnistuneita päätökset ovat.
Toimin strategian jalkauttamiseksi myyntitoimintaa. Sparraan sitä. Siksi tiedän, että myyjät yrittävät toimia niin, että asiakas tekee myyjän kannalta suotuisan päätöksen. Joskus myyjät yrittävät manipuloida asiakasta päättämään tietyllä tavalla. Heillä on keinoja päätöksen ohjaamiseen.
Toisaalta asiakkailla ja ostajilla päättäminen voi olla heikoissa kantimissa.
Oren Klaf on myynyt sijoituksia sijoittajille ja kirjoittanut kokemuksistaan ja oppimastaan kirjan.
Vaikka sijoittajia voisi pitää analyyttisinä ihmisinä enemmän kuin keskiverto ihmistä niin Klaf kuvaa kirjassaan kuinka hän kohdistaa myyntisanomansa sijoittajan liskoaivoille. Liskoaivoilla Klaf tarkoittaa ihmisen vaistonvaraista intuitiivista nopeaa ajattelua, jota voi kutsua myös selkärangalla toimimiseksi. Osakesijoittamisesta tiedetään, että sijoituspäätökset tehdään usein tunteella ennemmin kuin järjellä.
Daniel Kahneman sai taloustieteen Nobelin tutkimuksistaan. Kahneman kutsuu intuitiivista, vaistonvaraista ja tunteellista päättämistä Systeemi 1 ajatteluksi. Systeemi 2 ajattelua on järjellinen harkinnan varainen ajattelu, mikä edellyttää henkistä energiaa.
Systeemi 1 ajattelu on helppoa. Siksi sitä harjoitetaan paljon.
Ongelma on vaan se, että vaistovarainen päätöksen tekeminen voi johtaa ongelmiin ja sitä suurempiin ongelmiin mitä suuremmasta päätöksestä on kyse. Pienissä asioissa vaisto on paikallaan siitä syystä, että se kuluttaa vähän henkistä energiaa ja saamme ihmisinä enemmän aikaan energiaamme säästämällä.
Mutta suurissa asioissa on hyvä vähintään edes tarkistaa onko vaistomme oikeassa suunnassa. Se edellytttää energian käyttöä. Ja energiaa kuluu harkitsevassa ajattelussa.
Yksi vaistomaisen päättämisen ongelmista on, että päätökselle on yleensä vain yksi vaihtoehto. Joko tehdään A tai ei tehdä. Joko perustetaan tehdas, tai ei perusteta. Joko kehitetään tuote, tai ei kehitetä.
Päätöksen laatua parantaa välittömästi kun lisää vaihtoehtoja.
Perustetaan tehdas paikkakunnalle A, tai paikkakunnalle B, tai sovitaan alihankintavalmistuksesta. Kehitetään tuote A, tai B, tai C tai ne kaikki tietyssä ajassa.
Vaihtoehtojen puute on ehkä suurin syy huonoihin päätöksiin. Vaihtoehtojen puute on kuin kapea putkinäkö. Lisäämällä vaihtoehtojen määrää, putken halkaisia kasvaa ja voi nähdä enemmän.
Eräs toinen päättämisen parantamisen keino on muuttaa kysymyksenasettelua.
Usein kysytään “mitä meidän/minun pitäisi tehdä?” Yhtä sanaa muuttamalla kysymys muuttuu merkitykseltään toiseksi.
Kysy mieluimmin “mitä me/minä voimme tehdä?”. Voimme yleensä tehdä paljon suuremman joukon eri vaihtoehtoja kuin mitä keksimme kysyessämme mitä meidän pitäisi tehdä.
Omia päätöksiä voi analysoida. Edesmennyt Peter Drucker ehdotti, että päättäjä kirjaa ylös perusteet miksi päätti tietyllä tavalla. Kun niihin palaa myöhemmin oppii itsestään. Monihan toistaa saman tapaisia päätöksiä. Sitä kutsutaan tavaksi.
Isoissa yrityksissä ja isoissa päätöksissä kirjallinen esitysmuoto on tavallista. Mielen sopukoissa pyöriviä yksityiskohtia on mahdoton jäsentää ilman kirjallista tai visuaalista esitystä.
Usein pienemmissä asioissa päätöksen perusteet ja seuraukset sekä negatiivisessa että positiivisessa mielessä jätetään tekemättä kirjallisesti. Ne pyörivät vain päätökseen osallisten mielissä.
Avuksi on, jos ottaa A4:n, jakaa sen viivalla kahtia pystysuunnassa ja kirjoittaa vasemmalle otsikoksi negatiiviset puolet ja oikealle otsikoksi positiiviset puolet. Sitten on kirjoitettava otsikoiden alle päätöksen kielteiset ja myönteiset puolet, tai jos kyse on tuotteesta, tuotteen kielteiset tai negatiiviset puolet.
Tuo kaikki on helppo tehdä ja paperille kirjoitettuna asiat jäsentyvät paremmin omassa ja muidenkin mielissä.
Hyvän päättämisen tarkoitus on estää meitä huijaamasta itseämme vääriin päätöksiin, joiden seurauksista saisimme kärsiä tulevaisuudessa.
- Lisää vaihtoehtojen määrää.
- Kysy mitä voit tehdä
- Kirjaa huonot ja hyvät puolet ennen päätöstä
- Kirjaa päätöksen perustelut ja odotukset päätöksen seurauksista
Opit päättäjänäitsestäsi tekemällä noin.
Heikki Matias Luoma
Actional Oy
www.actional.fi
