Kouluopetus perustuu pitkälti lineaariseen oppimisen malliin eli tietojen palastelemiseen. Mutta se ei ole ainoa tapa oppia, koska osa oppijoista on kokonaisvaltaisia oppijoita eli ryhmittelijöitä. Ja heille, ketkä ovat ryhmittelijöitä pienien kokonaisuuksien kautta oppiminen on hyvin tuskallista.

Kouluopetus perustuu pitkälti lineaariseen oppimisen malliin eli tietojen palastelemiseen. Mutta se ei ole ainoa tapa oppia, koska osa oppijoista on kokonaisvaltaisia oppijoita eli ryhmittelijöitä. Ja heille, ketkä ovat ryhmittelijöitä pienien kokonaisuuksien kautta oppiminen on hyvin tuskallista.

Kun istut kuuntelemassa esitelmää, niin sillloin voit helposti samalla pohtia sitä kumpaan ryhmään kuulut. Jos pienten asioiden tipoittainen esittäminen ärsyttää sinua, niin saatat kuulua ryhmittelijöiden joukkoon eli haluat lähteä summittaisesta kokonaiskuvasta ja siirtyä hiljalleen yksityiskohtiin. Eli toimit toisin kuin lineaariset oppijat, jotka koostavat yksityiskohdista kokonaisuuksia.

Tämä tiedon rakentamistapa on hyvä tunnistaa itsestään, koska sen avulla voi pohtia sitä, millä menetelmillä oppii parhaiten. Eli opiskelu ei taidakkaan olla kovin helppoa, mikäli pyrkii käyttämään itselle vierasta tiedon rakentamistapaa.

Tiedon rakentamistavat ovat siis ryhmittelijä eli kokonaisvaltainen opiskelija ja palastelija eli lineaarinen oppija. Näistä ryhmittelijä etsii ensin yleisiä perusteita ja yhdistää uuden osaamisen mahdollisimman moneen tietoalueeseen. Ja samalla löytää nopeasti riippuvuussuhteita ja rinnastuksia.

Palastelija sen sijaan lähestyy pienten osa-alueiden ja tarkkojen yksityiskohtien kautta ja vasta sitten oppii hallitsemaan suuria osakokonaisuuksia. Yleensä palastelijat ovat hyviä koulussa ja koulumaisessa opiskelussa. Eli heidän järjestelmällinen oppimismalli muodostaa osaamisen vähitellen.

Yleensä näistä kahdesta oppimismallista koulumaisessa opiskelussa ja akateemisessa työssä pärjää paremmin palastelija. Hän tutustuu ainostaan niihin asioihin, jotka hänelle oppimisen kannalta tärkeitä. Eli väitetään, että hän jättää sellaiset tiedot surutta huomioimatta, jotka eivät ole sen hetkiselle oppimiselle tärkeitä.  Palastelijalle on hyvin tärkeää oppia jokainen osa-alue tarkasti ennen siirtymistä seuraavaan aiheeseen. Eli hän lähestyy kokonaisuuden ymmärtämistä osa-alueiden kautta.

Oppimistyylien ero pitäisi tunnistaa ennenkuin alkaa päättelemään mitkä ovat oikeat tavat opettaa. Ryhmittelijälle top-down mallinen oppiminen vaatii kokonaisuuksien ymmärtämistä ja sitä kautta yksityiskohtiin paneutumista. Toisaalta palastelija toimii juuri päinvastoin eli kasaa palapelin pienistä osasista, joista koostuu kokonaisuus.

Eli ryhmittelijä eli kokonaisvaltainen opiskelija oppii parhaiten kun:

• Oppimistilanne ei ole tarkoin suunniteltu
• Voi hypätä suoraan opittavaan asiaan
• Kun voi laajentaa uutta asiaa moneen eri suuntaan

Ja huonosti, mikäli:

• Uusi tieto tarjoillaan tarkan suunnitelman mukaan palasteltuna
• Oppimisen pitää tapahtua järjestelmällisesti
• Pitää hankkia vankka perusosaaminen asiasta

Ja palastelija eli lineaarinen opiskelija taasen oppi parhaiten kun:

• Järjestelmällisesti
• Tarkan opintosuunnitelman mukaan
• Asettamalla selkeitä tavoitteita
• Keskittymällä vain tarkasti aihepiiriin liittyviin kysymyksiin

Ja huonosti kun:

• Oppimiseen ei ole tarkkaa suunnitelmaa
• Jos etukäteen ei ole tarkkaa suunnitelmaa, mitä pitää oppia
• Jos oppiminen tapahtuu monella eri tavalla

Eli oppiminen on haasteellista ja se osin selittää sen, miksi osa ihmisistä on monitaitoisia ja yhdistää nopeasti erilaisia aihealueita ja tekee analogioita. Ja toisaalta sen, miksi osalle teoriat, tiukat periatteet ja säännöt ovat määrääviä. He koostavat maailman yksityisohdista ja palasista. Ja ne toiset kokonaisuuksista ja suurista suuntaviivoista.

Ennen kuin alat opiskelemaan, niin opiskele itseäsi. Eli tutki millainen opiskelija olet eli opitko lineaarisesti vaiko kokonaisvaltaisesti. Sen jälkeen voit oppia ymmärtämään sen, mikset viihdy luennolla tai opi niinkuin muut. Tai sitten opit ymmärtämään sen, että kaikki eivät lähde liikkeelle yksityiskohdista niinkuin sinä.

Tälläistä tänään, Kari…

P.S.  Verkkotutor kertoo minusta seuraavaa:

Lähestymistapa uuden asian opiskeluun

Kokonaiskuvan muodostaminen uudesta, aluksi monimutkaiselta näyttävästä asiasta, ei tuota sinulle vaikeuksia. Käsityksesi tiedon ja oppimisen luonteesta on laadullinen, lähestymistapasi uuden tiedon omaksumiseen on syväsuuntautunut. Ratkaistessasi ongelmaa pyrit ensin muodostamaan kokonaiskäsityksen ilmiöstä, ja vasta sen jälkeen etsit tilanteeseen soveltuvan ratkaisumallin.

Oppimisvalmiudet

Suhtaudut opinnoissa esiintulevaan uuteen tietoon kriittisesti ja etsit perusteluja esitetyille asioille. Oppimistuloksesi ovat yleensä hyviä, jos arviointi perustuu opiskeltavan asian soveltamiskykyyn erilaisissa tilanteissa. Opiskelutottumuksesi ovat laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa (esim. opinnäytetyö) edellyttävien opintojen kannalta optimaaliset!

http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/testit/tulos.php?kieli=FI&testi=opst

Kari Vahtolammi
Kirjoittaja on hiukan yli viisikymppinen yrittämisestä, opiskelusta (TTY) ja psykologiasta kiinnostunut it-alan ammattilainen.

www.karivahtolammi.com