Kätevä-Pertti on suutari.
Hän osaa korjata kenkiä, tehdä avaimia ym. suutarille kuuluvaa työtä. Hän on oppinut vanhemmiltaan, että ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Näin ollen hän myy palveluitaan sellaiseen hintaan, että tulee juuri ja juuri toimeen. Oman pienen liiketilansa hän siivoaa työajan ulkopuolella itse. Näyteikkunaan tarrat hän on aikomuksissa hankkia niin’ikään itse. Yrityksen taloushallintoon liittyvät asiat hän on opetellut vuosien saatossa tekemään itse ja nehän hoituvat työajan ulkopuolella.
Kätevä-Pertti on suutari.
Hän osaa korjata kenkiä, tehdä avaimia ym. suutarille kuuluvaa työtä. Hän on oppinut vanhemmiltaan, että ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Näin ollen hän myy palveluitaan sellaiseen hintaan, että tulee juuri ja juuri toimeen. Oman pienen liiketilansa hän siivoaa työajan ulkopuolella itse. Näyteikkunaan tarrat hän on aikomuksissa hankkia niin’ikään itse. Yrityksen taloushallintoon liittyvät asiat hän on opetellut vuosien saatossa tekemään itse ja nehän hoituvat työajan ulkopuolella.
Näin ollen Kätevä-Pertin työaika on 10–12 tuntia päivässä.
Eräs kokeneempi liikemiestuttava Iso-Johtaja istuu Kätevä-Pertin kanssa lounaalle. Iso-Johtaja haastaa:
“Minkä verran enemmän sinulla olisi aikaa tehdä sitä, mistä yrityksen liikevaihto tulee, jos siivouttaisit liiketilan kerran viikossa ammattilaisen toimesta? Vai olisiko sama aika parempi käyttää vaikkapa perheelle?”
“Mitä, jos tilaisit ammattimaiset tarrat ikkunoihin sen sijaan, että väsäät niitä itse?”
“Miksi ihmiset tuovat kengät korjattavaksi sinulle, vaikka voisivat hankia kenkienkorjausvälineet itselleen ja väsätä kotonaan?”
“Olisiko fiksua ulkoistaa paperityöt ammattilaiselle?”
Oletko kuullut Parkkinssonin laista?
Työ täyttää sille varatun ajan. Olipa työpäivän pituus 6 tai 8 tuntia, yhtälailla siihen sisältyy kaikenlaista “sälää”. Tekemistä piisaa aina, mutta kyseenalaista on se, tekeekö oikeita asioita? Esimerkiksi paperityöt voi aivan hyvin olla paljon kustannustehokkaampi teettää ulkopuolisella taholla, joka panostaa ko. tehtävään 100% laskutettavasta ajasta. Jos samoja paperitöitä tekee itse, siinä käy helposti niin, että lipsuu puuhastelemaan ja karrikoiden sanoen, “täyttämään työpäivää”. Samalla arvokasta aikaansa saa tuplasti enemmän tuottavaan työhön kuin mistä maksaa ammattilaiselle, vaikka ammattilaisen tuntihinta onkin korkeampi kuin oma .- kyseisellä osa-alueella.
Kirjanpitäjä tekee saman työn, minkä ei-ammattilainen, huomattavasti nopeampaa, joten ei-ammattilaista korkeampi tuntihinta on perusteltu. Ja toisaalta kirjanpitäjällä ei ole aikaa vatuloida ja täyttää työpäivää “sillisalaatilla” samoin kuin sillisalaatti-sekantyöntekijällä.
Substanssiosaaminen
On fiksua, että ihmiset tekevät eri asioita. Ne, jotka osaavat kalastaa tehokkaasti, kalastavat. Ne, jotka osaavat koodailla tietokoneella, koodaavat. Ja molemmat voivat “vaihtaa” osaamistaan rahalla. Kunkin kannattaa keskittyä siihen mitä osaa parhaiten. Mitä isompi työyhteisö, sitä enemmän tietyn alan speciaaliosaajia tiimissä löytyy (yleensä).
Vastuu tehtävistä ja laadusta
Siivouspalvelun ulkoistamisessa on kaksi hyvää puolta. Työyhteisöissä ihmiset sairastelevat. Jos palkkaat siivoojan itse, joudut hankkimaan myös reserviä tai tuuraajan ja hanskaamaan työvuorot. Jos ulkoistat palvelun, siirrät em. ongelman ulkopuolista palvelua tarjoavalle yritykelle Lisäksi asiakkaan roolisa korkean laadun vaatimus on tiukempi kuin jos teetät työn itse. Kun maksat palvelusta, voit vaatia rahoille vastinetta ja palvelun toimittamista ajallaan. Kun palkkaat työntekijän, otat kaikki vastuut itsellesi.
Ulkoistamisessa voi olla ideaa ja se voi olla todella järkevää! Ei kai sitä muuten niin moni firma tekisi.
Juha Ahola
Vauhtipyörä.fi
