Tulevaisuuden tutkijoita pidetään melkoisina heppuina. Ottavat kristallipallon käteen ja kertovat mihin suuntaan tulevaisuus menee. Ajammeko lentävillä autoilla, käytämmekö päässä olevia elektrodeja kodinkoneiden ohjaamiseen vai onko tänne tullut ydintalvi.
Aloitin TTY:llä uuden kurssin, jonka nimi on teknologian ennakointi ja sillä kurssilla oppilaat joutuvat luomaan oman ennusteensa. Mutta kuinka niitä ennusteita luodaan vai vedetäänkö ne hatusta.
Tulevaisuuden tutkijoita pidetään melkoisina heppuina. Ottavat kristallipallon käteen ja kertovat mihin suuntaan tulevaisuus menee. Ajammeko lentävillä autoilla, käytämmekö päässä olevia elektrodeja kodinkoneiden ohjaamiseen vai onko tänne tullut ydintalvi.
Aloitin TTY:llä uuden kurssin, jonka nimi on teknologian ennakointi ja sillä kurssilla oppilaat joutuvat luomaan oman ennusteensa. Mutta kuinka niitä ennusteita luodaan vai vedetäänkö ne hatusta.
Yksi tulevaisuuden ennustamismenetelmistä on Delfoi- tekniikka eli kysyminen oraakkeleilta. Tai oikeammin kylläkin kysytään sekavia puhuvien pythiaiden (Delfoin oraakkeli) sijaan asiantuntijapaneelilta. Eli henkilöiltä, jotka omaavat näkemyksen aihepiirin kehittymiseltä.
Delfoi- menetelmä on perusteiltaan aika yksinkertainen eli siinä kerätään kasaan asiantuntijapaneeli, lähetetään heille kysymykset ja he vastaavat yleensä anonyymeinä. Ja kyselykierroksia tehdään useampi kuin yksi, jolloin asiantuntijat voivat käydä keskustelua vastausten avulla.
Menetelmä ei ole kovin uusi vaan se on kehitty Randilla 1950- luvulla. Menetelmä oli väliin unholassa, koska sitä pidettiin epäpätevänä. Nykyään se on jälleen aktiivisesti käytössä erilaisissa tulevaisuutta kartoittavissa tutkimuksissa.
Yksinkertainen toteuttaa, mutta hidas
Tutkimus perustuu asiantuntijapaneeliin, joka vastaa annettuihin kysymyksiin useamman kierroksen ajan. Vastaukset annetaan yleensä anonymeinä, jolloin vastaajat voivat vapaammin vastata. Samalla anonymivastaukset poistavat asiantuntijoiden painoarvon vastauksista eli ei synny mielipidejohtajia.
Usein vastaukset annetaan seitsenportaisella Linkert- asteikolla, jossa voidaan kysyä tutkittavan tapahtuman todennäköisyyttä sekä toivottavuutta. Lisäksi jokaiseen kysymykseen annetaan sanallinen vastaus, jolla kerrotaan syy valintaan.
Vastaamisen jälkeen tutkijat koostavat vastauksista uuden kyselyn, jolla tarkennetaan tuloksia ja samalla toisilleen anonyymit vastaajat voivat käydä keskustelua vastausten avulla. Tälläisiä tarkentavia kierroksia on yleensä kaksi.
Aluksi Delfoi- menetelmällä pyrittiin vastausten avulla saamaan jonkinlainen yhteisymmärrys tulevaisuudesta, mutta nykyään tutkimuksen avulla tutkitaan myös vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Sovella ideaa
Planning Poker on samankaltainen asiantuntijaraadin sovellus eli siinä määritellään uusien ominaisuuksien toteutusaikoja. Eli osallistujille kuvataan toteutettava toiminto, jonka jälkeen osallistuvat kertovat toteutusajan.
Delfoi- tekniikkaa voisi hyvin soveltaa myös ohjelmistosuunnitteluun. Luomalla hyvän kysymyspatterin voisi uuden toteutuksen tekniikkaa, toteutusaikaa ja ongelmia ratkoa asiantuntijapaneelin avulla. Eli etsiä konsensusta oikeasta teknologiasta sekä myöskin ongelmia tuottavista kohdista. Eli yksinkertaisella parin kolmen kyselykierroksen avulla voitaisiin saada erilainen näkemys asioista.
Tekniikkaan kannattaa tutustua, jos tulevaisuuden ennustaminen kiinnostaa. Menetelmällä on hyviä ja huonoja puolia eikä se sovi kaikkialle. Mutta tekniikan avulla voi saada erilaisen näkemyksen tulevaisuudesta sekä miten sinne mennään.
Kuhan pohdin, Kari…
Kari Vahtolammi
Kirjoittaja on hiukan yli viisikymppinen yrittämisestä, opiskelusta (TTY) ja psykologiasta kiinnostunut it-alan ammattilainen.
www.karivahtolammi.com
