Futisjunnuvuosina teini-iässä pääsin seuran edustusjoukkueen treeneihin. Kokeneilta, aikuisilta, pelaajilta oli kyllä opittavaa, mutta täysillä painettiin mukana siitä huolimatta.

Muistan hyvin, kun eräs kokenut pelaaja tykkäsi olla harjoituksissa (ja peleissä) hyökkäyspäässä ja hän huuteli usein sarkastisen naljailevasti muille oman joukkueen pelaajille harjoituksissa: “Saa puolustaa!”

Kyllä siinä itsekin 14-vuotiaana ymmärsi, että ei tuo ole motivoiva tapa edellyttää toisilta kahdensuunnan pelaamista ja hän olisi muiden yläpuolella, eikä hänen itse tarvitsisi puolustaa laisinkaan (5 v 5 salissa pelatessa se on aika erikoista ulkoistaa itsensä puolustamisesta).

• Kyseinen pelaaja oli tuolloin töissä valtion virkamiehenä. Tuskinpa eteni kovin merkittävään rooliin ainakaan ihmisten johtajana.

Toinen kokenut pelaaja puolestaan toimi eri tavalla. Muistan kerran, kun syötin pallon omalle pelaajalle, mutta en liikkunut uuteen vapaaseen paikkaan pelattavaksi niin kyseinen pelaaja sanoi minulle hetkeä myöhemmin hyvään saumaan.

“Hei Juha, kannattaa liikkua syötön jälkeen heti uuteen paikkaan pelattavaksi. Silloin sinulle on helpompi syöttää takaisin ja sinut on vaikeampi vartioida. Itse en osaa tuota kunnolla, mutta yritän muistaa tuon.”

Uskon, että tämä kokenut pelaaja kyllä osasi tuon asian, mutta tuolla tavalla ilmaisemalla hän oli rinnallakulkija, kollega, eikä yläpuolelle asettuva “toisten neuvoja”.

• Kyseinen pelaaja nousi hiukan myöhemmin merkittävään rooliin eräässä tuhansia ihmisiä työllistävässä pörssiyhtiössä HR-henkisessä roolissa.

Se, miten kohtelee toisia, se, miten suhtautuu toisiin, on niitä paljon puhuttuja sosiaalisia taitoja – siis taitoja. Taidot on opeteltavissa, kun asenne, suhtautuminen ihmisiin, on oikea!

Yli 20 vuoden takaa muistan vielä äänensävyt ja katsekontaktit ja sijainnit palloiluhallista elävästi näihin tilanteisiin liittyen. Kokenut pelaaja osasi motivoida!

Miten itse toimimme? Olemmeko motivoivalla tavalla kommunikoivia vai emme? Ihmiset saattavat muistaa pitkäänkin, millaisia olemme, miten olemme kohdelleet heitä.

Juha Ahola
Vauhtipyörä.fi