Tärkein tekijä menestyksessä on asenne. Carnegie instituutin tutkimukseen, jossa haastateltiin yli 300.000 ihmistä eri aloilta, perustuen tiedon osuus on 7,5 %, taidon 7,5 % ja asenteen osuus menestystekijänä on 85 %.
Yritysten ja organisaatioiden suurin käyttämätön voimavara on useiden, ympäri maailmaa tehtyjen tutkimusten perusteella henkilökunnan osaamisen vajaakäyttö, jonka syynä on tekemisen asenteen, motivaation ja halun kantaa itsenäisesti vastuuta, matala taso.
Tärkein tekijä menestyksessä on asenne. Carnegie instituutin tutkimukseen, jossa haastateltiin yli 300.000 ihmistä eri aloilta, perustuen tiedon osuus on 7,5 %, taidon 7,5 % ja asenteen osuus menestystekijänä on 85 %.
Yritysten ja organisaatioiden suurin käyttämätön voimavara on useiden, ympäri maailmaa tehtyjen tutkimusten perusteella henkilökunnan osaamisen vajaakäyttö, jonka syynä on tekemisen asenteen, motivaation ja halun kantaa itsenäisesti vastuuta, matala taso.
Asenteesta meillä Suomalaisilla on mielestäni ja käsittääkseni joskus hyvin kummallisiakin käsityksiä. Yksi on että mielletään, että asenne on jokin hassunkurinen mielentila tai on hauskaa tai ikävää, kun usein ne ovat seurausta asenteesta. Usein myös on niin, että ihmiset eivät tunnista omaa asennettaan ja mitä enemmän se poikkeaa muiden mielestä hyvästä asenteesta, sitä jyrkemmin tämä ihminen sen kieltää.
Kritiikkiin, arvosteluun ja mittaamiseen asenteet voivat olla hyvinkin erikoisia. Asennekoulutus on aina paikallaan - sille kollegalle tai johtajalle. Mullahan asia on jo niin kunnossa, ettei mun tarvii....
Jos oletetaan, että tehän kaikki kyllä tiedätte mikä on asenne ei voi juuri olla enempää väärässä jos olettaa se on kaikille sama asia.
Omasta mielestäni asenne on suhtautumistapa.
Teen "ikuisuusprojektina" kirjaa Asennekouluttaja Olli Linjalan työstä ja tässä hieman pureskeltavaa:
"Riko rutiineja ennen kuin ne rikkovat sinut. Koita kurkkia omasta luutuneesta rutiiniputkestasi hieman ulos niin huomaat kuinka nopeasti elämään tulee pitkät valot päälle. Huomaat hienoja arjen asioita. Elämä, työ ja työkaverit esittäytyvät aivan uudessa valossa, asiakkaista puhumattakaan. Itsetunto kohenee ja sitä kautta myös ammattiylpeys. Vasta oman itsensä arvostamisen kautta syntyy halu etsiä oman elämänsä hyvinvoinnin pelimerkkejä. Oivaltaa oman todellisen vastuunsa itsensä ja koko työyhteisönsä hyvinvoinnin rakentajana.
Hyvinvointia ja jaksamista ei voi tuoda kukaan muu, vaan sen me rakennamme jokainen itse henkilökohtaisesti. Sinä olet elämäsi ja työyhteisösi kaikista tärkein ihminen. Huolla itseäsi, tuulettele ajatuksia ja pistä kahlehtivia arjen rutiinejasi vähän eri järjestykseen."
"Ilman onnistumisen halua ei huippuunsa kehitetystä ammattitaidosta ole hyötyä. Yritysjohdon tärkein asia on pitää henkilökunnan vireys ja tyytyväisyys sillä tasolla, että laadukas toiminta on mahdollista kaikissa olosuhteissa. Huono, ammattitaidoton esimies tai yritysjohto ei ymmärrä tunteiden merkitystä ihmisten toiminnan moottorina. Tunteilla tuotamme halun, onnistumisista nauttimisen ja hengen. Kielteisillä tunteilla eli loukkauksilla tapamme nuo kaikki, silmänräpäyksessä, kuin luteen seinään."
"Muutos oli raju. Laman alkuvaiheessa ei ollut vielä totuttu konkursseihin. Vilkasta sosiaalista elämää elänyt ja arvostusta nauttinut yrittäjä olikin yhtäkkiä hylkiö, jonka nähdessään moni vaihtoi kadun puolta. ”Ystävät” kaikkosivat, paria lukuun ottamatta. Tilanne tuntui kestämättömältä, ja Ollin päässä syntyi päätös itsensä tappamisesta. Suunnitelma oli roiskaista pää edellä katuun viidennen kerroksen parvekkeelta.
– Yhtäkkiä sain päähäni riisua kaikki vaatteet ja korut pois. Astelin peilin eteen ja katsoin alastonta kehoani. Kysyin itseltäni: Onko sinulla Olli noin pieni eväsreppu matkassa?
Vaihtoehtoja oli tasan kaksi. Jos hyppäisi, peli olisi pelattu. Jos jättäisi hyppäämättä, olisiko elämällä tarjota tarpeeksi puolukoita Ollin kippoon."
"Kerran edessäni oli keikka, josta en etukäteen tiennyt, keille koulutusta pidin. Noustuani lavalle minulle kerrottiin salissa istuvan 180 psykologia ja 44 psykiatria… Ehkä oli parempikin, etten tiennyt. Yksi psykiatri asennoitui ennen luentoani niin, että mitä pelleilyä tämä on. Puolen tunnin päästä hän jo hosui puhelimellaan ja perui kaikki loppupäivän tapaamisensa."
Pauli Vuorio
pauli.vuorio(a)powercompetence.fi
Kirjoittaja on mm. tämän median päätoimittaja sekä myyntikouluttaja.
Lisää myös: www.powercompetence.fi www.paulivuorio.fi
Luin tätä tänään töissä tauolla. Asenne on ollut asia, joka on viimepäivinä ollut itsellä mielessä. Se on nimittäin sitä, jota työssäni vaaditaan, tai ainakin toivotaan.
Asenne on kuitenkin aika laaja käsite. Sen lisäksi on olemassa hyvä ja huonoasenne, josta kummatkin vaikuttavat tulokseen, vaikka sitä ei edes työkseen myisi.
Asenteesta voi saada myös energiaa, ihan oikeasti. Tänään sain 25 ei vastausta aikalailla putkeen. Mutta, sen sijaan, että olisin ajatellut epäonnistuvani, onnittelin itseäni. En siksi, että sain 25 ei vastausta, vaan koska jatkoin siltikin varnmana, että sieltä tulee se kyllä vastaus.
Asioihin voi asennoitua haasteina tai sitten ylitsepääsemättöminä etseinä. Ero on vain siinä, että se ylitsepääsemätön estekkin katoaa, kun uskaltaa vain yrittää, epäonnistumisenkin uhalla :)
Liippaa myös toista tällä viikolal lukemaani kirjoitustasti/linkkiäsi myynnistä. Ja nämä molemmat kuuluvat mun mielestä aiak tiivistti yhteen - minusta.