Valmennukset ovat saaneet kritiikkiä viestintätoimisto Sopranosin tekemän tutkimuksen pohjalta. Tämä on saanut myös muutamat johtajat ja eräät myyntivalmentajat kommentoimaan tutkimusta ja sen analysointia. Kyse on kuitenkin taas kerran siitä, mitkä otsikot media haluaa nostaa asioista esille.

Kauppalehti on otsikoinut asiasta seuraavasti: "Myyntivalmennus lisää huonosti kaupankäyntiä." "Tuore tutkimus: Koulutus on  sanahelinää ja latteuksia." Asia halutaan yleistää lööppi-otsikolla ja näin saadaan aikaan erikoisia mielikuvia. Täysin tarkoituksettomasti tämä ei tapahdu.

Myyntivalmentaja Petteri Laine sanookin aiheellisesti Kauppalehden mielipidekirjoituksessaan, että myyntivalmennusprojekti on aina kahden kauppa. Tavoitteet asettaa yritysjohto, ei myyntivalmentajayritys. Hän kirjoittaa myös, että myyntivalmentajaksi on helppo ryhtyä, ja kirjava käytäntö sekoittaa niin ostajat kuin palvelun tarjoajatkin.

Kauppalehti on otsikoinut kirjoituksen: ”Pikaohjelmilla ei saavuteta huipputuloksia”. Tämä on totta. Aina on kuitenkin niin, että käymällä läpi 2–3 saman alan pikaohjelmaa on henkilön mahdollista hypätä huomattavakin askel kehityksessään eteenpäin. Koulutuksen täytyy kuitenkin olla hyvää ja tiedon iskeä tajuntaan. Tämä koskee niin muita koulutuksia, valmennuksia ja itsensä kehittämistä kuin myyntivalmennusta. Erityisen usein on kyse siitä, miten oman itsensä kehittämiseen asennoidutaan. Tämä koskee sekä koulutuksen tilaajia että osallistujia. Jos joku pakotetaan kehittämään itseään ja tuupataan väkisin koulutuksiin, on vaarana käydä jopa päinvastoin. Jos halu puuttuu, kaikki muu menettää merkityksensä.

Suuri osa monien alojen kouluttajista yrityselämässä puhuu superhienoilla termeillä ja tekniikoilla. Leveillään myös vertailukelvottomilla tuloksilla. Tämä koskee myös myyntivalmennusta. Henkilömääräisesti tätäkin valmennuslajia tarvitsevat henkilöt koko Suomessa tarvitsevat kättä pidempiä käytännön neuvoja suomeksi ja käytännön kokemuksen äänillä, pikemmin kuin ultrahyperteoriaa hienoin nimekkein. On paljon muutakin myytävää kuin huipputeknologiset uutuudet ja kertaostona yli sadantuhannen euron tuotteet ja palvelut. Jonkun  nekin on myytävä.

Koskien koko valmennusalaa, kaikkien alojen pitää tulla enemmän ihmistä lähelle siinä, miten asiat toimivat käytännön työssä, sen sijaan, että edelleen heitetään projektorit päälle ja luetaan papereista tai sitten kerrotaan asiaa väärälle yleisölle.

Kannattaa myös muistaa, että kritiikin syyn suhteen pitää osoittaa niitä tahoja, jotka suurinta osaa markkinoista hallitsevat. Toinen asia on sitten se, jota ei saa ääneen sanoa, että jos erityisesti ongelmatapauksia koulutetaan mihin tahansa, ovat tulokset yleensä aina miedompia kuin huippujen kouluttaminen vielä paremmiksi. Moni taho ottaa sulkia hattuunsa asioista, jotka olivat tapahtuneet heistä huolimatta.

Pauli Vuorio