Kilometrikorvausjärjestelmään aiottuja muutoksia perustellaan myös tarpeella kannustaa työautoilijoita joukkoliikenteen käyttämiseen. On paikallaan korjata muutamia asiaan liittyviä yleisiä väärinkäsityksiä.

Ehdotetun muutoksen muodosta voi saada vaikutelman, että yli 15 000 km vuodessa työajoa ajavien noin 40 000 henkilön ryhmä ja liikennepoliittisessa selonteossa mainitut liikenteen päästötavoitteet olisivat jonkinlaisessa kohtalonyhteydessä toisiinsa. Ikään kuin esimerkiksi liikkuvan myyntityön ammattilaiset, asentajat ja monien muiden alojen työntekijät ajelisivat huvikseen autoillaan ympäri maata ja aiheuttaisivat suurenkin uhkan valtion päästötavoitteille. Ja että heidän työnsä voitaisiin tehokkaasti tehdä julkisia liikennevälineitä käyttämällä.

Kilometrikorvausjärjestelmään aiottuja muutoksia perustellaan myös tarpeella kannustaa työautoilijoita joukkoliikenteen käyttämiseen. On paikallaan korjata muutamia asiaan liittyviä yleisiä väärinkäsityksiä.

Ehdotetun muutoksen muodosta voi saada vaikutelman, että yli 15 000 km vuodessa työajoa ajavien noin 40 000 henkilön ryhmä ja liikennepoliittisessa selonteossa mainitut liikenteen päästötavoitteet olisivat jonkinlaisessa kohtalonyhteydessä toisiinsa. Ikään kuin esimerkiksi liikkuvan myyntityön ammattilaiset, asentajat ja monien muiden alojen työntekijät ajelisivat huvikseen autoillaan ympäri maata ja aiheuttaisivat suurenkin uhkan valtion päästötavoitteille. Ja että heidän työnsä voitaisiin tehokkaasti tehdä julkisia liikennevälineitä käyttämällä.

Esimerkiksi myyntimies tekee työpäivän aikana keskimäärin 3–5 asiakaskäyntiä. Tehokas työpäivän organisointi ei käytännössä onnistu pelkästään joukkoliikennettä hyödyntämällä. Toki tämä pieni ryhmä ajaa pääsääntöisesti kokoluokaltaan isompaan keskiluokkaan kuuluvilla autoilla, mutta tämä johtuu turvallisuuskysymysten, ergonomian ja työviihtyvyyden lisäksi siitä, että he kuljettavat myyntimatkoillaan mukanaan näytteitä, joita ei ole käytännön syistä mahdollista kuljettaa julkisessa kulkuneuvossa. Se, että myyntimies kuljettaisi tilaa vieviä kymmenien kilojen näyte-eriä tai vaikkapa lääkenäytteitä päivittäin junalla tai linja-autolla, kuulostaa absurdilta jo pelkästään aikataulujen yhteensovittamisen saati joukkoliikenneverkon kattavuuden näkökulmasta.

Keskustelussa kilometrikorvausjärjestelmän rakenneuudistuksesta on jäänyt tyystin huomiotta se, että liikkuvan myyntityön ammattilainen tuo työllään merkittävää tuottoa yrityksille ja verotuloja valtiolle. Yksi tehokas liikkuvan myyntityön ammattilainen työllistää omalla työllään 5–25 muuta yrityksen työntekijää. Nyt muun muassa tälle kasvun ja hyvinvoinnin kannalta merkittävälle, mutta kooltaan varsin pienelle ryhmälle ollaan kaavailemassa "solidaarisuusveroa" kuten yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseville. Se, että moukarilla lyödään hyttystä, ei tule johtamaan tässäkään asiassa valtion kannalta toivottuun taloudelliseen tuottoon.

Samuli Myllyharju
yhteyspäällikkö
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMK
www.smkj.fi