Monien tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia autoilijoista arvioi kuuluvansa kuljettajien parhaaseen kolmannekseen. 80 prosenttia on kuitenkin aika paljon enemmän kuin kolmasosa. Niinpä enemmän kuin joka toisen parhaaseen ryhmään itsensä luokittelevista täytyy arvioida ajotaitonsa väärin eli liian myönteisesti.

Muiden ajatukset ja teot arvioidaan yleisesti ottaen tavalla tai toisella huonommiksi kuin omat. Tämä on havaittu kautta linjan psykologisissa testeissä.

Hyvä itsetunto on myönteisen minäkuvan perusta. Usein omanarvontunto perustuu kuitenkin vääristyneeseen käsitykseen muiden osaamisesta. Ihmisellä on taipumus ottaa huomioon enemmän omaa käsitystä tukevia tekijöitä kuin sitä kyseenalaistavia seikkoja.

Uusimpien joukkoon kuuluvassa tutkimuksessa selviteltiin, mistä ihmiset todella pitävät yhteisöpalveluissa? Tätä asiaa selvittivät University of Georgian tutkijat.
Tämän hetken suurin ja kaunein, eli  Facebook ei ole niinkään sosiaalinen media, kuin itsensä kehumisen media, esittää tutkimus:

Uutinen asiasta Taloussanomissa

http://www.taloussanomat.fi/harrastukset/2012/06/29/mista-ihmiset-oikeasti-pitavat-facebookissa-itsestaan/201232596/139

Tutkimus:

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563212001409

Vaikka  näkisimmekin, emme aina usko, koska usko omiin kykyihimme on niin suuri, etteivät edes silminnähtävät todisteet pysty sitä muuttamaan. Itsekriittisyyden on oltava tervettä, mutta sitä on oltava.

Näiden asioiden tiedostaminen ei kuitenkaan välttämättä vaikuta ihmisen käsitykseen omasta toiminnastaan. Hän saattaa silti väittää olevansa muita objektiivisempi arvioidessaan omia ja muiden kykyjä.

Ihmisten myönteinen minäkuva on yllättänyt psykologit. Vielä 1900-luvun puolivälissä oli vallalla näkemys, että mielenterveyttä edisti ja ylläpiti realistinen käsitys omasta itsestä ja asemasta yhteisössä. Sittemmin myönteistä minäkuvaa on alettu pitää terveen mielen eikä psyykkisen tasapainottomuuden tunnusmerkkinä. Näin ainakin vanhan tiedelehden artikkelin mukaan.

Luja usko omiin kykyihin on osa itsesuojelumekanismia. Ilman sitä ihmiskunta ei olisi koskaan varmaankaan pystynyt esimerkiksi moniinkaan tuntuviin saavutuksiin.

Kouluttajat tietävät, että heidän opiskelijoidensa käsitys omien tietojen ja taitojen karttumisesta ei aina käy yksiin kouluttajan arvion kanssa. Monilla on huonoista arvosanoista tai muuten mitattavissa olevasta menestyksestä huolimatta myönteinen käsitys kyvyistään. Tällöin on vaarana, että ei opiskella eikä haeta kehitystä tarpeeksi ahkerasti.

Vahva itsetunto voidaan määritellä varmaankin monin tavoin, mutta sen perustana on joka tapauksessa mieltymys omaan itseen. Vankka omanarvontunto voi olla vain ihmisellä, joka ajoittaisista kielteisistä tunteista huolimatta pitää itsestään.

Täytyy kuitenkin muistaa, että itsetunto on hyvä asia. 100% asti. Sen jälkeen syntyy kusipäisyttä.

Pauli Vuorio

Kirjoittaja on tämän median päätoimittaja sekä myyntikouluttaja.
pauli.vuorio@powercompetence.fi


PS. Tämä blogikin on itsensä esille tuomisen, kehumisen ja pätemisen paikka

PPS.Tämä blogikin on itsensä esille tuomisen, kehumisen ja pätemisen paikka

PPPS. Tämä blogikin on itsensä esille tuomisen, kehumisen ja pätemisen paikka