Synnynnäisesti hyvä ei tiedä missä on hyväPerjantai 28.9.2012 - Heikki Luoma Eräs nuori nainen oli pyrkinyt neljä kertaa Taideteolliseen korkeakouluun. Hän oli pärjännyt joka kerta aika hyvin, mutta ei riittävän hyvin. Sitten hän kertoi kirjoittaneensa matematiikasta kympin. Sanoin että hän pyrkii väärään paikkaan. Arkkitehtiosastolla arvostetaan matemaattista osaamista, jota hänellä on, mutta myös taiteellista osaamista, jota hänellä on myös, vaikka ei riittävästi spesialistiksi Taideteolliseen. Hän pääsi ensimmäisellä yrittämällä arkkitehtiosastolle. Eräs nuorimies halveksi myyntityötä. Hänestä myyminen oli jollain tavalla asiakkaan juksaamista ja peliä, johon hän ei halunnut osallistua. Sanoin ettei asia ole noin. Hänellä on vanhanaikaiset käsitykset. Myyminen on asiakkaan auttamista ja palvelemista. Sanoin noin, koska näin, että nuorella miehellä oli synnynnäisiä lahjoja myymiseen. Asenne vain oli väärä. Myöhemmin kuulin, että nuorimies menestyy niin hyvin, että pelättiin kilpailijoiden kalastelevan häntä. Miten huonosti me tunnemmekaan itsemme ja sen missä olemme hyviä? Usein se minkä me saamme aikaiseksi pienellä ponnistelulla ja helposti, on meidän oikeaa vahvuuttamme. Olemme todella hyviä siinä. Samalla kuitenkin me saatamme halveksia ja vähätellä vahvuuttamme. Haluamme olla jotain muuta. Synnynnäinen myyjä saattaa vähät välittää myyntitaitonsa kehittämisestä ja vetelee lonkalta ikänsä. Amerikkalainen business-ajattelija Peter Drucker on kirjoittanut, että ihmisen tulee selvittää mitkä ovat hänen vahvuutensa. Se on ponnistus. Drucker antaa neuvon. Kirjoita muistiin tärkeän päätöksen yhteydessä, mitä odotat tapahtuvan. Katso myöhemmin muistiinpanojasi ja vertaa siihen mitä todella tapahtui. Se paljastaa missä olet hyvä. Se paljastaa myös mitä jätät tekemättä ollaksesi parempi. Se kertoo myös, mitä sellaista teet, joka sabotoi pyrkimystäsi. Opit tiedostamaan missä olet hyvä ja miksi. Toinen tapa on kysyä muilta. Saatat hämmästyä mitä muut pitävät sinun vahvuuksinasi. Ehkä samalla tavalla kuten esimerkin nuori nainen. Oli asemasi organisaatiossa mikä tahansa, tunnistat muiden vahvuuksia, mutta jos olet johtaja, on vahvuuksien tunnistaminen oleellinen asia. Auta muita tunnistamaan vahvuuksiaan. Keskity muiden vahvuuksiin ja niiden kehittämiseen. Älä keskity heikkouksiin. Nuorilla on kaikkein vaikeinta olla selvillä omista vahvuuksistaan. Heillä ei ole kokemusta. Vanhemmiten kokemusta kartuu, mutta ellet koskaan selvitä objektiivisesti ympäristön toiveiden ja omien kuvitelmiesi muodostamasta hämärästä missä olet oikeasti hyvä, elät koko elämäsi sumussa. Voit aloittaa vahvuuksiesi tiedostamisen nyt heti. Niin uskon. Ja uskon että tuloksista on iloa ja hyötyä itsellesi ovat tunnistamasi vahvuudet mitä tahansa. Vielä yksi asia. Organisaatioilla on sama haaste. Niiden on myös tunnistettava missä ne ovat hyviä. Miksi asiakkaat ryhtyvät tietyn yrityksen asiakkaaksi? Mitä asiakkaat arvostavat? Asian voi selvittää kysymällä asiakkailta. Kirjoitan ajatuksiani ja ideoitani, jotta kuka tahansa voisi hyötyä ja käyttää niitä ilmaiseksi. Arvostan mielipidettäsi, jos haluat lähettää palautetta. Heikki Matias Luoma |
Avainsanat: Heikki Luoma, coachaus, esimiestyö, johtajuus, johtaminen, käyttäytyminen, motivaatio, motivointi |
|
28.9.2012 19.03
Tero
Varmaan on monta eri syytä. |
Vai katoaako nuorten lahjat, into ja usko siihen että aikuisten mielestä he ovat laiskoja, saamattomia, eikä mikään paskatyö heille kelpaa.
Näin eräs palstan blogaajista tiesi kirjoittaa nuorista.