Luin vastikään erään blogikirjoituksen, jossa oli nk. hienoja laskelmia mainostamiseen liittyvistä konversioista ym. Keskeisessä asemassa artikkelia oli kate. Mutta kuinka ollakaan ostohinnaltaan 100 euron tuotteen katteeksi oli määritelty esimerkkiin 130 euroa ja kate oli (muka) tällöin 30 euroa (mikä ei ole totta!).

Väitän, että moni yrittäjä ei osaa tehdä yksinkertaisia katelaskelmia. Juuri äsken kerrotun esimerkin kaltaisesti luullaan pers'tuntumalta, että tässäpä on hyvä kate, mutta esim. 130 eurolla myydyn tuotteen kate on vain noin 23% (30%:n sijaan). Tällaisilla laskentavirheillä on iso merkitys – puhumattakaan isommista volyymeistä.

Jos tuotteen ostohinta on 100 euroa niin millä hinnalla se pitää myydä, että myyjä saa 40% myyntikatteen? Monet vastaavat, että 140 eurolla, mikä on väärä vastaus. Oikea vastaus on 166,67 euroa (jos emme tähän yksinkertaiseen esimerkkiin ota arvonlisäveroa huomioon).

Myyntikate olisi siis euroina:

166,67 € * 40% = 66,67 €.

Myyntikateprosentti = 1 – [ (ostohinta / myyntihinta) * 100 % = 1 – (100 € / 166,67 €) *100 %]= 40%

Kuluttajan mielestä tuotteissa tuntuu olevan törkeästi katetta, eikö? Kuluttaja mieltää, että hänen maksamansa summa menee miltei lyhentämättömänä yrittäjän kassaan.

Avataanpa esimerkin avulla, miten kuluttajan ja yrittäjän hintamielikuvat ovat erilaiset:

Oletetaan, että tuotteen ostohinta on 100 euroa (alv. 0%). Yrittäjä haluaa 30% katteen, joten tuotteen alv:ton (netto)myyntihinta on 142,86 euroa, johon laitetaan alv. 24% päälle eli tuotteen ulosmyyntihinta on 177,14e. Kuulostaako mutu-tuntumalla järkevältä? Liki 180 euron tuotteessa on reilu 30% katetta (ei todellakaan yli 40% puhumattakaan 80% katteesta), jos tuotteen ostohinta on 100 euroa. Se niistä törkeistä katteista!

Voit ladata tekemäni katelaskurin (xls) täältä.

Hinta- ja katemielikuvat myyjän (yrittäjän) ja ostajan mielestä saattavat tuntua erilaisilta. Ainakin verottaja pitää siitä huolen.

Juha Ahola
Vauhtipyörä.fi