Oletko ajatellut, että saisit paremman palkan ajattelemalla paremmin?Maanantai 29.4.2013 - Heikki Luoma Ehkä et ole koskaan ajatellut tuolta kannalta. Kuitenkin ajattelijoille maksetaan usein suurta palkkaa. Se voidaan tehdä, koska hyvän ajattelun tuottavuusvaikutus voi olla dramaattisen suuri. Tyypillinen suurta palkaa ansaitseva ajattelutyöläinen on yrityksen ylin johtaja. Hänelle maksetaan ajattelusta, joka johtaa yrityksen menestykseen. Ajattelutyöstä maksettavat palkkiot ovat vieläpä nousussa. Mitä isompi merkitys hyvällä ajattelulla on, sitä enemmän ollaan valmiita maksamaan. Vaikka palkkioiden suuruus ja ajattelun osuus kulminoituu yritysjohdossa, on ajattelutyö lähes jokaisen työnkuvaan kuuluva osa. Se miten kukin ajatteluosan suorittaa vaihtelee paljon. Joku pitäytyy entisissä rutiineissa ja toistaa niitä jatkuvasti pysähtymättä ajattelemaan. Tuskin tulokset paranevat koskaan muuten kuin, jos käy hyvä mäihä. Ei sitä voi pitää hyvänä ajatteluna. Mitä sitten voisi? Mielestäni hyvää ajattelua on luoda uusia uria. Huomata ja löytää uusi tapa toimia ja toimia sen mukaan. Huomaamisesta esimerkki. Nokian johdossa ei kohdistettu huomiota Applen ja Googlen tuomaan uhkaan. Sitä vähäteltiin. Huomio kiinnittyi muihin matkapuhelinvalmistajiin, jotka toki voitettiin. Nokia on esimerkki huomion kohdistamisen puutteesta, jolla oli suuri merkitys yritykselle, eikä Nokia ole vieläkään toipunut menetyksistä. Pieni esimerkki on vastaanottovirkailija. Tutkimuksissa on havaittu, että jo pyyntö kiinnittää huomiota vastaanottotilan siisteyteen saa aikaan sen, että vastaanottovirkalija pitää tilaa siistinä. Ellei huomaa, on tumput suorana. Siksi huomion kiinnittäminen on alku. Yritysjohtajalle on tärkeää tunnista mihin hän EI kohdista huomiotaan. Kaikki sellainen menee tutkarajapinnan alapuolella ja voi yllättää kuten Nokian johdon. Se mihin jo kiinnittää huomiota, on luultavasti paremmassa kunnossa kuin se mihin ei kiinnitä. Ihan kuten vastaanottovirkailijalla, joka kiinnittää huomionsa siisteyteen. Jos siis haluat ajatella paremmin, ajattele ensin mihin et kiinnitä huomiotasi. Mitkä ovat asioita, joista et välitä? Mitä annat olla? Miksi? Huomion kohdistaminen asioihin, joita on tottunut välttelemään, on kovaa työtä. Se on haasteellista. Voi olla, että henkinen minä on kyseessä. Ehkä itseluottamus saattaa horjua, kun katsoo totuutta silmiin. Mutta jos haluaa kasvaa ihmisenä, esimiehenä ja johtajana, on se mahdollista vain totuuden ja realiteettien tunnustamisen kautta. Teen paljon töitä myynnin kehittämisen alueella. Teen myyntitoiminnan analyyseja ja auditeja. Autan kehittämään myyntiä. Yksi asia, jota suosittelen on, että yrityksessä suunnitellaan etukäteen myyntiä ja markkinointia. Syy on se, että suunnitelman laatiminen pistää ajattelemaan. Ellei ole suunnitelmaa, toiminta on ajattelematonta ja parhaimmillaan kunkin yksilön oman sisäisen impulssin tuotosta. Suunnittelu paljastaa realiteetteja. Jotain puuttuu ehkä myynnin toiminnasta, joka ilmenee suunnitelmaa tehtäessä. Silloin suunnitelma on jo toteuttanut osan hyödystä. Nimittäin puute huomataan ja kun se huomataan, siihen voi tietoisesti puuttua. Ajatteluun tottumattomalle ajattelun oppiminen ei ole helppoa. On keksittävä uutta ajattelun uraa. Vanhasta ei tarvitse – usein ei pidäkään – luopua, mutta uuden kehittäminen ja sisäistäminen on voimia vievää. Mutta se on palkitsevaa. Uusia uria aukova kasvaa henkisesti ja mahdollisesti ansaitsee paremmalla ajattelulla joskus paljon enemmän kuin rutiineja toistamalla. Ajatteluun perustuvaan työhön ja sen johtamiseen liitetään usein termejä osaamisen johtaminen, tietotyö, innovaatio ja yrittäjyys. Arvostan mielipidettäsi, jos haluat antaa palautetta. Kirjoita alla olevaan kommenttikenttään tai ota yhteyttä. Sähköpostiosoitteeni on heikki.luoma[a]actional.fi. Heikki Matias Luoma |
Avainsanat: Heikki Luoma, ajattelu, asiantuntijatyö, johtaminen, johtamisen kehittäminen, johtamisprosessi, motivaatio, motivointi, tietotyö |