Visuaalista oppimistaTiistai 25.2.2014 - Kari Vahtolammi Itse olen todennut opettaessa, että oppilailla on erilaisia tapoja oppia asioita eli on niitä visuaalisia, auditiivisiä sekä kinesteettisiä opiskelijoita. Ja omassa opiskelussa pitäisi oppia tuntemaan oma tyylinsä oppia. Itse kuulun aika suurelta osin visuaalisen opiskelijan muottiin. Oman oppimistyylin tunnistaminen on loppujen lopuksi aika tärkeää, jotta saa kaiken irti opiskelusta. Jo pelkästään muistiinpanojen tekemistapa vaihtelee oman oppimistavan mukaisesti. Auditiivisen opiskelijan kannattaa keskittyä kuunteluun ja tälläisen visuaalisen opiskelijan kannattaa pohtia omaa strategiaa muistiinpanohjen tekemiseen. Opiskelijahan voi tehdä muistiinpanoja oikeastaan kahdella eri tavalla eli joko kopioimalla opetuksen ranskalaisten viivojen avulla eli ottaa vastaan tiedon ja kopioida sen muistiinpanoihin. Toinen tapa on tehdä aktiivisia muistiinpanohja pohtimalla samalla asiaa ja lisäämällä omia pohdintoja muistiinpanoihin. Tuon ensinmainitun muistiinpanomenetelmän kautta syntyy kopio luennosta ja usein myös tuntemattomat ja vaikeat sanat siirtyvät muuttumattomina (ja myös tuntemattomina) muistiinpanoihin. Itse en vain pidä sellaisia muistiinpanoja itselle hyödyllisinä. Itse pyrin tekemään omat muistiinpanoni pohdinnan tuloksena ja useinkin käytän lineaarisen tekniikan sijaan mind mappejä apuna. Kuvan synnyttäminen vaatii pohtimista ja asioiden käsittelyä ja sitä kautta myös asian palauttaminen uudelleen on helpompaa kuin esim. monisivuisten muistiinpanojen. Erityisesti, koska useinmiten luentokalvot saa kuitenkin luettua uudelleen netistä tms. Ja kuinka tälläinen visuaalinen opiskelija tekee mind mapin oikein. Ei oikeistaan mitenkään, sillä omaa visuaalista kuvaa aiheesta ei parane kahlita säännöillä. Mutta toisaalta seuraavat asiat helpottavat mind mapin tekemistä:
Kannattaa harjoitella ja miettiä helpottaako asioiden muistamista. Ainakin itsellä toimii paremmin kuin pitkät listat asioista. Itse pyrin aikoinaan samaan kokonaiskuvaa opiskeluista ja luin eräänkin kerran opinto-opasta läpi. Pelkistä kurssilistoista ei irronnut oikein mitään muuta kuin päänsärkyä. Erityisesti kun pohdin pääaineen vaihtoa. Ja sitten eräänä päivänä aloin luomaan asiasta mind mappejä freemindin avulla. Itselle aukesi aika hyvä kuva siitä mitä joutuu pakosti opiskelemaan tutkintoon. Ja sitä kautta oma vakaumukseni vahvistui siitä mitä haluan opiskella. Eli muistiinpanojen lisäksi visuaaliselle oppijalle on hyödyksi osata käyttää jotain mind mappejä luovaa ohjelmaa. Parhaimmillaan niiden avulla saa tehtyä helposti myös kaavioita projekteista tai muista hankalasti hahmotettavista asioista.Mutta tämä olisi toisen blogikirjoituksen aihe. Eli yhteenvetona, kannattaa pyrkiä selvittämään oma oppimistyyylinsä ja hyödyntää sen ominaisuuksia. Ja niiden, ketkä kuvittelevat olevansa visuaalisia opiskelijoita, kannattaa opiskella erilaisia muistiinpanotekniikoita tukemaan opiskelua. Ja yksi näistä tekniikoista on juuri tuo yllämainittu mind map eli miellekartta tai raskaampi käsitekartta. Tälläistä tänään pohdin, Kari… Kari Vahtolammi |
Avainsanat: Kari Vahtolammi, oppiminen, oppimistyyli, visuaalinen oppiminen, mind map |
|
26.2.2014 18.22
Yks toinen Pentti
Helposti jaetaan ihmiset lokeroihin, jonka mukaan oppii näin ja toinen näin. Monissa asioissa hyvä esitystapa, mutta ei kerro koko totuutta ja kaikki ei mahdu lokerikkojen sisälle saati ole jossain omassa poterossaan. |
4.3.2014 12.46
Kari Vahtolammi
Ei ihmisä pysty lokeroimaan millään tasolla. Yhtä ja ainoaa oppimistapaa ei ole, mutta osalle toimii toisenlaiset tavat ja toisille toisenlaiset. Esim. tuo eka Pentti kertoo hyvin, että osa oppimiseta on visuaalista, osa kinesteettistä ja osa muutakin. |
4.3.2014 13.15
Pentti
Hyvin sanottu Kari. |
4.3.2014 17.07
AP
Uskallan väittää, että ihmisiä pystyy kyllä lokeroimaan ainakin jollain tasolla, kun on oikein taitava ja ymmärtää psykologiaa ja ihmisten erilaisuutta voi parhaimmillaan päästä loistaviin tuloksiin lokeroimalla, kunhan ymmärtää, ettei lokeroimista voi tehdä etukäteen vaan tilanteen mukaan ja virhe mahdollisuus on aina joka tapauksessa 20 - 100%. |
Minulla oppimistavat riippuvat paljon opiskeltavasta asiasta. Joitain asioita on helpompi hahmottaa visuaalisesti, joitain sisäistää paremmin tekemällä (kineettisesti) ja jotkut vaativat näiden lisäksi kovasti kuuntelua ilman muuta "räpellettävää".