Aloittelin aamulla töiden tekoa ja jäin pohtimaan sitä, että mikä muuttuu firman kasvaessa isommaksi. Yksi selvä asia on sellainen, että työnteossa pomottamisen suhde muuttuu. Eli hyvästä pomosta pitää tulla se paha pomo. Eli kun joutuu priorisoimaan, aikatauluttamaan ja vaatimaan, niin työnkuva muuttuu.

Tämän asian on monessa pienemmässä yrityksessä nähnyt eli roolien muutoksen. Ja aina se näyttää olevan yhtä vaikeaa. Eli muuttua kaikkien kaverista siihen vaatijaan. Eli harvemmin saa yhtäaikaa vastuuta ja leppoisia työkavereita. Joskus on pakko muuttua pahaksi pomoksi eli alkaa vaatimaan tuloksia ja deadlinejen noudattamasti.

Tämä on monessa todella vaikeaa, koska se ydinjoukko on tottunut toimimaan omilla säännöillä ja henkilöstön lisääminen tuo mukanaan ongelman siitä kuinka jatkaa sitä mukavaa ja leppoisaa yhdessäoloa. Ja silloin kannattaa  miettiä sitä, että kuinka johtamisen saa yhdistettyä siihen mukavaan työkavereiden kanssa hengailemiseen.

Siihen lienee kaksi tapaa eli joko  pyrkii olemaan mukava ja hiljalleen aikatulut alkaa pettämään. Tai on paha, jolloin ei ole enään niin mukava. Mutta on kait kolmaskin tapa. Eli organisoi työt niin, että ne voidaan tehdä itseorganisoituvalla työlistalla systemaattisesti pois. Tuohan on scrummin idea eli työlistaa puretaan sprintin ajan ja sen lopussa saadaan jotain ulos. Ja myös samaa ideaa pystyy pitämään toteuttamaan Kanban- taululla. Eli pitämään työlistaa siinä järjesteyksessä, että kokoajan kaikilla on töitä.

Mutta tämä on usein se pienien firmojen ongelma eli sinne systemaattisen etenemisen saralle ei osata mennä vaan pyöritään "kauppalistojen" kanssa ja ihmetellään miksi aina ollaan stressaantuneita. Eli omia prosesseja ei kehitetä. Eli väkimäärä kasvaa, mutta prosessit ei kehity.

Kuhan pohdin tuollaista tänään, Kari…

Kari Vahtolammi
Kirjoittaja on hiukan yli viisikymppinen yrittämisestä, opiskelusta (TTY) ja psykologiasta kiinnostunut it-alan ammattilainen.

www.karivahtolammi.com