Hyvä puhe vaikuttaa monen keinon avulla. Puhujan uskottavuus ja vetoavuus, asia, tunteisiin vetoaminen, oikea ajoitus. Erityisesti se, että tietää kenelle puhuu mahdollistaa keinojen vaikuttavan käyttämisen. Kun puhe tulee sydämestä olet todennäköisemmin pidemmällä, kuin arvaatkaan. Olennaista on myös, että osaa kiteyttää sanomansa lyhyeen ja ymmärrettävään muotoon. Aitoa kuuntelemista ja kuulemista unohtamatta.

On jopa uskomaton asia, etteivät kaikki usko miten eri asiat vaikuttavat, vaan ajattelevat liikaa mihin itse uskovat eivätkä ota tarpeeksi huomioon, että vastaanottaja ei ole oma itse. Vain asiasisältö ei vaikuta siihen mihin uskotaan ja kuten tiedämme hyvänkin tarinan saa pilalle huonolla kerronnalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vain sananhelinällä tai kaunopuheisuudella pääsisi pitkälle.Retoriikka on on paljon muuta ja retoriset kysymykset ja mainittu kaunopuheisuus ovat vain pieni osa siitä. Myöskin argumentaatio ja väittelytaito ovat vain osa kokonaisuutta, joskin tietyissä tilanteissa jopa kaikkein oleellisimpia. Puhujalla ja viestijällä on oltava asiaa ja ja hän tietää kenelle viestii. Puheviestinnässä onkin mahdollista olla kaikki keinot käytössä nonverbaalinen viestintä mukaan luettuna. Yleensä onkin, tahdoimme tai emme. Se on ehkä silloin voimakkain viestinnän muoto.

Vanha viisaus,että puhe jatkuu vaikka ajatus katkeaa, ei  enää tässä ajassa päde, kuten ei päde aina myöskään se, että sanotaan ääneen se, minkä tiedätään kuulijan haluavan kuulla.

Vaikka osaan uppoaakin. Toistankin, että pitää tietää kenelle viestii.

Kun itse ei enää usko siihen mitä sanoo, on parempi olla sanomatta. Onnellinen onkin ihminen joka malttaa olla hiljaa jos tietää, että hänellä ei ole mitään sanottavaa.

Nyt kun on Joulun aika voi tuoda esille erään fiktiivisen, mutta silti merkittävän ethoksen esille.Ethos  tarkoittaa puhujan/ esiintyjän luonnetta. Klassisen opin mukaan Ethos ( Suom. eetos ) koostuu kolmesta osatekijästä: Ensinnäkin esiintyjän viisaudesta eli kokemuksesta, pätevyydestä jne… Toseksi esiintyjän moraalisesta hyvyydestään eli hyveistään , onko esiintyjä siis hyvä ihminen. Sekä kolmanneksi hyväntahtoisuudesta kuulijoitaan kohtaan.

Eetos on sitä, että puhujaa pidetään uskottavana. Viestiä ei oteta vastaan  ainoastaan niin , että se on hyvin perusteltu ja herättää viestiin sopivia tunteita, vaan myös koska sen on esittänyt henkilö, jonka sanaan ja näkemykseen voi luottaa.

Joulupukilla nämä asiat ovat huippuluokkaa. Vahva eetos syntyy ennen kaikkea siitä, että Joulupukkia  pidetään hyveellisenä  laajimmassa merkityksissä: viisaana, reiluna, oikeudenmukaisena,  harkitsevaisena, rohkeana, kohtuullisena, nöyränä ….Hyveen selvä puute  tai arvelu sen puutteesta saa  suhtautumaan epäluuloisesti koko puhujaan ja hänen sanomaansa. Tässä mielessä Joulupukki voi  menettää  ethoksensa , jos vaikka parta putoaa ja syntyy vähintään epäilys, onko kyseessä oikea Joulupukki laisinkaan.

Joulupukin vakuuttavuus on parhaimmillaan niin suurta, että se myös muuttaa merkityksiä, kun esitetään asiasisältöä (logos) ja käytetään tunneilmaisua (pathos). Merkittävästi suurella ethoksella voidaan tehdä asioita, joita ei muutoin voida tehdä. Joulupukin sanaa on syytä uskoa, tuohan hän pyyteettömästi lahjojakin.  Joulupukin ethokseen kuuluukin voimakas vastavuoroisuuden periaate.  Joulupukki on rakentanut ja saanut myös muut rakentamaan hänestä vahvan auktoriteetin  ja henkilön, jonka sanat on syytä ottaa todesta ja hänelle sallitaan virheitä vanhuudesta ja hyvyydestään johtuen asiasisällössäkin. Jokainen sana on merkittävä, vaikka jutut olisi kuultu ennenkin.

Kun Joulupukki puhuu, on syytä kuunnella. Oikein hyvää Joulua!

Pauli Vuorio
Tämän median päätoimittaja & Kouluttaja