Työyhteisön tapa keskustella ilmentää varsin usein paitsi työntekijöiden vuorovaikutusta ja hyvinvointia työssä, myös sen toimivuutta ja tehokkuutta. Avoimen keskustelukulttuurin tiedetään lisäävän suorituskykyä. Se rakentaa koko organisaatiota. Ei vain tunnu olevan ollenkaan niin yksinkertaista saada aikaan avointa ja rakentavaa keskusteluilmapiiriä, avointa ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Sille ei ole tilaa, ei aikaa eikä paikkaa. Ja kuka siitä sitten on vastuussa? Kun tullaan yhteen ja kokoustetaan, ihmisten vuorovaikutustaidot saattavat olla aika hukassa: yksi ei puhu lainkaan, toinen puhuu toisten päälle. Usein varsinainen keskustelu alkaa vasta kokouksen jälkeen - ja usein vasta, kun esimies ei enää ole paikalla. Ja joskus tuntuu siltä, että todetaan paremmaksi välttää koko keskustelua, ettei synny ristiriitoja, konflikteja ja ikäviä ehdotuksia työkaverin, esimiehen tai organisaation toiminnan muuttamiseksi.
Työyhteisön tapa keskustella ilmentää varsin usein paitsi työntekijöiden vuorovaikutusta ja hyvinvointia työssä, myös sen toimivuutta ja tehokkuutta. Avoimen keskustelukulttuurin tiedetään lisäävän suorituskykyä. Se rakentaa koko organisaatiota. Ei vain tunnu olevan ollenkaan niin yksinkertaista saada aikaan avointa ja rakentavaa keskusteluilmapiiriä, avointa ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Sille ei ole tilaa, ei aikaa eikä paikkaa. Ja kuka siitä sitten on vastuussa? Kun tullaan yhteen ja kokoustetaan, ihmisten vuorovaikutustaidot saattavat olla aika hukassa: yksi ei puhu lainkaan, toinen puhuu toisten päälle. Usein varsinainen keskustelu alkaa vasta kokouksen jälkeen - ja usein vasta, kun esimies ei enää ole paikalla. Ja joskus tuntuu siltä, että todetaan paremmaksi välttää koko keskustelua, ettei synny ristiriitoja, konflikteja ja ikäviä ehdotuksia työkaverin, esimiehen tai organisaation toiminnan muuttamiseksi.
Jokainen on tietysti vastuussa omasta tavastaan kommunikoida, olla suhteessa toisiin ihmisiin ja asenteestaan ylipäätään. Kaikilla on myös oikeus tunteisiinsa, joiden ilmaiseminen rakentavalla tavalla on haaste. Jokainen voi varsin pitkälle valita, suuntaako katseen eteenpäin vain taaksepäin, hyödyntääkö myönteisyyttä vai kielteisyyttä. Kummallakin on vaikutuksensa, niin itseen kuin ympäristöön. Mutta erityinen vastuu on yrittäjällä, esimiehellä, johdolla: miten se pitää huolta organisaation keskustelukulttuurista ja miten vaikuttaa siihen.
Voi aloittaa pienistä yksityiskohdista. Oxfordin johtamisakatemian materiaalia lainatakseni toimivan työyhteisön keskustelukoodisto on aika yksinkertainen: Kuuntele, keskity ja säilytä katsekontakti, puhu lyhyesti ja yksi asia kerrallaan. Sano, mitä tarkoitat ja tarkoita mitä sanot ja ilmaise selkeästi mihin pyrit. Kysy myös hyviä kysymyksiä ja luota siihen, että joku muukin voi tietää. Pyri olemaan kunnioittava ja rakentava.
Parempaa keskustelukulttuuria voi opetella ja oppia. Se voimauttaa kaikkia - ja voi jopa muuttaa jotain.
Aila Wallin
Aila Wallin on organisaatiokonsultti, joka yksinyrittäjänä on jo parin kymmenen vuoden ajan tarjonnut erilaisille julkisen ja kolmannen sektorin sekä pk-yritysten työyhteisöille, esimiehille ja henkilöstölle työnohjausta, työyhteisövalmennusta ja koulutusta. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, työnohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Hän myös tutkii ja kirjoittaa mm. työstä, työnohjauksesta, työelämästä ja perheistä. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa on tällä hetkellä monikulttuuriosaaminen. Hän suhtautuu elämään ja sen eri elementteihin yhtä aikaa ihmetellen ja iloitellen, nöyrästi ja ylpeästi. www.awailable.com