Hulluutta on olla oppimattaTiistai 8.9.2015 - Kari Vahtolammi
”Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia.”, Alber Eistein Voisiko olla, että palkkapohdinnan sijaan joskus kannattaisi pohtia mitä työltään haluaa. Eli etsiä niitä muitakin motivaattoreita kuin työsuhdebemari tai iso palkka. Eli etsiä niitä töitä joista saa aitoa tyydytystä. Pohdinnan voi mukavasti aloittaa miettimimällä perisuomalaisesti ja kateellisesti, että kenen työt haluaisi saada tehtäväksi. Ja samalla kun löytää sopivan henkilön, niin voisi pohtia sitä, että miksi hänen työpaikkansa haluaisi. Sen jälkeen kun on päässyt selville, että kenen kanssa vaihtaisi töitä, niin voi alkaa miettimään sitä että koska viimeksi tunsi tuon muotisanan eli flown iskeneen omissa töissään. Eli pohtia niitä tehtäviä, joihin uppoaa niin ettei huomaa ajankulua. Myös tutkimalla sitä, mistä asioista puhuu, väittelee ja puolustaa, voi löytää uusia suuntia omalle työuralleen. Eli keskusteluiden kautta voi havannoida uusia kiinnostuksenkohteita ja asioita joita haluaa tehdä ja joissa tuntee itsensä niin hyväksi, että uskaltautuu väittelemään. Ja joskus on hyvä etsiä esikuvia eli miettiä kuka inspiroi työelämässä. Ja noita yksinkertaisia asioita tutkimalla, kirjaamalla ja pohtimalla saattaa oppia uutta itsestään. Eli oppia ymmärtämään mikä itseä kiinnostaa ja mikä myös motivoi. Ehkä sitä kautta löytyy myös uusia ajatuksia omalle urakehitykselle. Tälläistä tänään, Kari… Kari Vahtolammi |
Avainsanat: Kari Vahtolammi, työ, työnteko, työyhteisö, oppiminen, kehittyminen |