Finanssikriisin seuraukset heijastuivat nopeasti työmarkkinoille. Rekrytointivaikeuksista siirryttiin hetkessä yt-neuvottelujen aikakauteen. Lomautettujen määrä hipoo jo viittäkymmentä tuhatta ja myös irtisanottujen määrä kasvaa.

Näyttää siltä, että talous lähtee kasvuun pohjanmaan kautta. Nyt on hyvin tärkeää sekä tukea työllisyyttä että löytää ne toimintamallit, joilla irtisanotut ja lomautetut saadaan pidettyä työkykyisinä taantuman yli.

Finanssikriisin seuraukset heijastuivat nopeasti työmarkkinoille. Rekrytointivaikeuksista siirryttiin hetkessä yt-neuvottelujen aikakauteen. Lomautettujen määrä hipoo jo viittäkymmentä tuhatta ja myös irtisanottujen määrä kasvaa.

Näyttää siltä, että talous lähtee kasvuun pohjanmaan kautta. Nyt on hyvin tärkeää sekä tukea työllisyyttä että löytää ne toimintamallit, joilla irtisanotut ja lomautetut saadaan pidettyä työkykyisinä taantuman yli.

Työttömyyden kasvua voidaan torjua työn teettämisen kustannuksia alentamalla. Tässä mielessä kotitalousvähennyksen korottaminen ja laajentaminen, tuki korjausrakentamiselle ja KELA-maksun poisto yrityksiltä ovat hyviä täsmälääkkeitä. Ongelman perussyy on kuitenkin kansainvälinen kriisi, jonka johdosta yritysten rahansaanti on vaikeutunut, vienti ei vedä ja tilauskanta on heikentynyt.

Kotimarkkinoiden taantuma puolestaan perustuu ylivarovaisuuteen. Valtaosalla suomalaisista on ensi vuonna nykyistä enemmän tuloja käytettävissään palkankorotusten, veronalennusten ja inflaation alentumisen ansiosta. Taantuma puolestaan kohdistuu pahiten vaikeuksissa oleviin yrittäjiin ja työpaikkansa menettäviin palkansaajiin. Kotimarkkinat eivät kuitenkaan vedä, jos nekin säästävät, jolla siihen ei ole tarvetta.

Työkyvyn ylläpito välttämätöntä

1990-luvun lamassa osa työttömäksi jääneistä ajautui pysyvästi pitkäaikaistyöttömyyden putkeen, jonka inhimillistä ja kansantaloudellista hintaa olemme joutuneet maksamaan näihin päiviin asti. Vastaavaan kehitykseen ei ole nyt varaa, koska nopean eläköitymisen takia seuraavassa nousukaudessa odottaa jälleen työvoimapula. Nyt onkin löydettävä keinot päästä taantuman yli.

Poikkeukselliseen taloustilanteeseen soveltuvat poikkeukselliset keinot. Tässä tilanteessa työmarkkinajärjestöjen pitäisi löytää yhteinen näkemys siitä, miten työllistämisen kynnys voitaisiin tehdä mahdollisimman alhaiseksi. Suomen Yrittäjät teki jo hyvän avauksen esittämällä, että viime laman tapaan määräaikaisen työsuhteen solmimisen syyksi riittäisi epävarma kysyntätilanne.

Nykyisen lainsäädännön mukaan määräaikainen työsuhde on perusteltava työn luonteella. Tämä on normaaliaikana oikea linjaus, koska tavoitteena on vähentää määräaikaisten työsuhteiden määrää. Nyt olemme kuitenkin niin epävarmassa kysyntätilanteessa, että monen yrittäjän on hyvin vaikea tietää, kuinka paljon työvoimaa yritys seuraavan puolen vuoden tai vuoden päästä tarvitsee.

Joustavampi mahdollisuus tehdä määräaikaisia työsuhteita saattaisi pelastaa monen määräaikaisen työsuhteen jatkumisen. Toisaalta se voisi auttaa irtisanottuja pääsemään uudelleen työn syrjään kiinni. Kun taantuma aikanaan kääntyy uudeksi nousuksi, moni taantuman aikana epävarman kysyntätilanteen perusteella solmittu määräaikainen työsuhde muuttuisi luonnostaan vakituiseksi työsuhteeksi.

Koulutuksella syvennetään osaamista tai vaihdetaan ammattia

Irtisanotut ovat toimialasta riippuen erilaisessa asemassa. Joukossa on niitä esimerkiksi paperiteollisuudessa toimineita, joille uuden työn löytäminen edellyttää käytännössä ammatinvaihtoa. Heille muutosturvan ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuuksien ja esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen ovat oivia keinoja.

Toisilla aloilla, kuten esimerkiksi rakentamisessa, työt vähenevät puhtaasti kysyntätilanteesta johtuen. Näillä aloilla työttömyys- tai lomautusaika on viisasta käyttää ammattitaidon syventämiseen esimerkiksi erilaisilla lyhytkursseilla.

Tärkeintä on kartoittaa jokaisen irtisanotun työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet yksilökohtaisesti. Tämä edellyttää riittäviä henkilöresursseja niihin TE-toimistoihin, joiden alueella on isoja irtisanomisia. Kaikkein pahimpia ovat konkurssitilanteet, koska niihin ei ole lainkaan voitu varautua etukäteen.

Yritystason ratkaisut avainasemassa

Taantuma koettelee eri aloja ja eri yrityksiä eri tavoin. Nyt jos koskaan on paikallisen sopimisen ja yhteisvastuun rakentamisen aika. Kun tahtoa löytyy sekä työnantajilta että työntekijöiltä voidaan kysyntätilanteen mukaan joustavasti säädellä tehtävän työn määrää muun muassa pitämällä pekkaspäiviä tai lomia etukäteen. Teknologiateollisuuden ja metalliliiton antamat yhteiset ohjeet erilaisista mahdollisuuksista työaikajoustoihin on hyvä esimerkki vastuullisesta suhtautumisesta tilanteeseen molemmin puolin.

Suuri lomautusten määrä suhteessa irtisanottujen määrään kertoo siitä, että tietoisuus suomalaisen työvoiman ikärakenteesta saa monen yrityksen pitämään kiinni työvoimastaan. Erityisesti monissa perheyrityksissä on myös yhteistä tahtoa, jolla yrittäjä ja työntekijät yrittävät yhdessä selvitä pahimman yli. Myös pörssiyritysten suhtautumisessa on eroja. Osa pörssiyrityksistä on kiitettävästi sitoutunut edistämään irtisanottujen työntekijöidensä uudelleentyöllistymistä.

Finanssikriisin nopeus ja voimakkuus ovat jättäneet varjon koko viimeaikaiselle tavalle toteuttaa markkinataloutta. Kvartaali ei ehkä olekaan paras tapa mitata tuottavuutta, vaan se voi olla myös sukupolvi kuten perheyrityksissä. Toisaalta työntekijöiden arvoasteikossa työpaikan pysyvyys saattaa uudelleen nousta tärkeimmäksi kriteeriksi.

Suomen kannalta on välttämätöntä se, että kotimainen työvoima on seuraavassa nousussa kilpailukykyinen. Taantumankin aikana kannattaa siis panostaa ihmiseen.

Arto Satonen
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja (kok.)