Liian usein asiantuntijat käyttävät liian vaikeaa kieltä korostaakseen omaa osaamistaan. Eli omaa osaamistaan pönkitetään hienolla sivistyssanoilla, ammattislangilla ja koristelemalla tekstiä. Mutta useasti on todettu, että kyseinen asia ei tee asiantuntijasta viisaamman oloista.

Kathleena Kortesuo puhuu omassa blogissaan selkokielen puolesta. Hän kertoo, että koulutettavat valittavat useinkin joutuvansa akronyymien piirittämiksi ja presentaatioista tulee useinkin ahdistava kokemus.

"Rakastan täsmätekstiä. Sen periaatteiden mukaan termilyhenteitä ei saa käyttää lainkaan, ellei ole absoluuttisen varma, että jokainen vastaanottaja ymmärtää lyhenteen.", Kathleena Kortesuo, Nyt vähän äkkiä ne lyhenteet pois!

Asiaa on tutkittu esimerkiksi Daniel Oppenheimerin johdolla ja hän päätelmiensä mukaan yksinkertainen konsteilematon teksti tuo älykkäämmän vaikutuksen kuin monimutkainen.

Hän arvioi, että tarpeettomat pitkät sanat, monimutkainen kieli tai huono ulkoasu, tuo tuntemuksen kirjoittajan osaamattomuudesta. Mutta esimerkiksi esseissä selkokielisempi lähestyminen yksinkertaisella ulkoasulla tuo mukanaan älykkään vaikutuksen.

Hän arvioi, että kaikki mikä tekee tekstistä raskaslukuista alentaa luottamusta sekä tekstiin että kirjoittajaan. Tästä syystä onkin hyvä muistaa, että yksinkertainen on aina kaunista. Eli kirjoittaessa kannattaa välttää koukeroista tekstiä sekä  myöskin turhaa tekstin koristelua ulkoasun avulla.

Kun kirjoitat, niin kohdista teksti kohdeyleisölle. Et kirjoita itsellesi vaan lukijakunnalle, jonka tietämys eroaa omastasi ja sanoman saat parhaiten perille selkokielellä.

Kuhan pohdin, Kari…

Kari Vahtolammi
Kirjoittaja on hiukan yli viisikymppinen yrittämisestä, opiskelusta (TTY) ja psykologiasta kiinnostunut it-alan ammattilainen.

www.karivahtolammi.com