Toisinaan asiakkaiden, esimiesten, alaisten, kollegoiden tai yhteistyökumppaneiden toimesta saa kuulla ”kunniansa” ja tosiaan tämä kommunikaatio saattaa lipsahtaa henkilökohtaisen arvostelun puolelle. Tiettyyn rajaan asti tätä voi sietää ja katsoa läpi sormien, mutta mitä tahansa ei tarvitse kuunnella.
Toisinaan asiakkaiden, esimiesten, alaisten, kollegoiden tai yhteistyökumppaneiden toimesta saa kuulla ”kunniansa” ja tosiaan tämä kommunikaatio saattaa lipsahtaa henkilökohtaisen arvostelun puolelle. Tiettyyn rajaan asti tätä voi sietää ja katsoa läpi sormien, mutta mitä tahansa ei tarvitse kuunnella.
Miten sitten suhtautua henkilökohtaiseen arvosteluun?
Vältä ottamasta arvostelua henkilökohtaisesti! Erota hyödyllinen kritiikki ja tarkoitukselliset hyökkäykset esim. jos arvostelijan tarkoitusperä on vain loukata. Hyödyllistä kritiikkiä voi kuitenkin olla muun ”vuodatuksen” ohessa, joten siksi kannattaa olla tarkkaavainen ja koettaa ohjata näiden asioiden suuntaan keskustelua, kun vuoroin pääsee ääneen.
Ohessa syitä, miksi ihminen saattaa hyökätä ja sinä satut vain ”kohdalle”. Näiden ymmärtäminen ja tunnistaminen saattaa antaa kärsivällisyyttä kuunnella.
- Ihminen on väsynyt ja hyökkää jotakuta vastaan. Väsymys aiheuttaa herkkyyttä ja tällöin mielenhallinta ei ole parhaimmillaan.
- Muistutat jotakuta, josta toinen ei pidä. Toisella palautuu mieleen joku henkilö ja negatiiviset mielikuvat tulevat mieleen.
- Ihminen on komennettu johonkin tilaisuuteen tai tekemään jotakin, mitä hän ei haluaisi. Esim. puolison käskemänä asiakaspalveluun soittaminen epämiellyttävän asian tiimoilla saattaa eskaloitua arvostelun puolelle.
- Ihminen ei ole ilmaissut asiaansa silloin, kun se on ollut ajankohtainen, ja sinä joudut jatkohyökkäysten kohteeksi. Kivi on siis jäänyt kenkään aiemmin, palaute antamatta ja nyt mitta tuli täyteen.
- Ihminen on tehnyt saman asian aikaisemmin ja joutunut sen tähden epäoikeudenmukaisen hyökkäyksen kohteeksi. On pelkästään oikein, että joku toinen saa osakseen samanlaisen ryöpytyksen.
- Ihminen projisoi omaa pahaa oloaan toisiin. Psykologian kurssilla lukiossa muistan tapahtumaketjun, jossa perheen isä projisoi pahan olonsa puolisoon, puoliso lapseen ja lapsi sitten kissaan.
Mitä paremmin ymmärrät, sitä paremmin pärjäät vuorovaikutustilanteessa.
Juha Ahola
Vauhtipyörä.fi
