Kiire, jatkuva muutos, ennakoimattomuus, kasvavan tehokkuuden vaatimukset, kehittyminen ja kehittäminen, inhimillisyyden häviäminen työstä, vapaa-ajan ja työn rajan hämärtyminen ovat lähes kaikille työelämässä oleville tuttuja asioita, jotka saattavat kuormittaa. Puhutaan ajan hallinnan, muutoksenhallinnan jopa elämän hallinnan keinojen oppimisesta, jotta työntekijä selviää masentumatta ja katkeamatta ennenaikaisesti työssä.

Työhyvinvoinnin aikaansaamiseksi tarvitaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat paitsi yksilöllisen työkyvyn ylläpitoon myös työn tekemisen edellytyksiin kuten työn suunnitteluun, työoloihin, koko työyhteisön toimintaan, työilmapiiriin sekä työympäristöön. Yksi johtamisen haasteista onkin luoda ja ylläpitää työnteolle suotuisat puitteet samalla kun johdetaan ihmisiä ja organisaatiota.

Olen koonnut tutkimuksistani seuraavanlaisen "hyvän johtajan profiilin": Hyvä johtaja antaa ja vastaanottaa palautetta, palkitsee, kantaa vastuuta, ottaa vastaan ehdotuksia, välittää, kohtelee oikeudenmukaisesti, kuuntelee toisten näkökulmia ja toiveita. Hän on rehellinen, tiedottaa avoimesti myös meneillään olevista muutoksista, tekee päätöksiä ja vastaa kysymyksiin.

Hyvä johtaja arvostaa työntekijöitään, valtuuttaa, vastuuttaa ja delegoi. Arvostuksen hän osoittaa esim. palkitsemisella, motivoivilla tehtävillä, nimikkeillä, työsuhteen laadulla, koulutuksen mahdollisuudella, johdon ja alaisten toimivalla vuorovaikutuksella.

Esimiehen toimintaa ohjaavat yhteisesti sovitut arvot ja periaatteet. Hänellä on selkeät visiot, jotka ovat kaikkien tiedossa. Hyvä johtaja huomioi työntekijän elämäntilanteen (lasten syntymä, avioero, sairaudet ja läheisten kuolema) tehtäviä määritellessään. Hyvä johtaja on oikeudenmukainen ja erilaisuuden hyväksyvä.

Aiheesta voi lukea lisää kirjasta: Pirkko Vesterinen (toim.) Työhyvinvointi ja esimiestyö (2006).

Pirkko-Liisa Vesterinen
Paikallisjohtaja, KT
Johtamistaidon Opisto JTO