Yrittäjähenki on hyvinvoinnin perusta

Torstai 26.8.2010 klo 13.10 - Sampo Terho

Kansakunnan suurin resurssi on kansanhenki. Siis kansan jakamat ihanteet, moraalikäsitykset, ajattelutavat ja niin edelleen. Tämä henkinen resurssi määrää miten kaikki muutkin resurssit lopulta hyödynnetään. Jos kansa on hengeltään työtä vieroksuvaa tai korruptioon taipuvaista, ei luonnonvarojen tai muiden olosuhteiden suosiollisuuskaan riitä luomaan hyvinvointia. Maailma on täynnä esimerkkejä tästä.

Lue lisää »

Jos luulet olevasi terve, sinua vain ei ole testattu tarpeeksi

Torstai 29.10.2009 - Petteri Pietikäinen, Jari Turunen

Terveystuotteille etsitään jatkuvasti uusia markkina-alueita ja kohderyhmiä. Tämä voi tapahtua vaikka siten, että kaupustelijat lanseeraavat uuden diagnoosin tai oireyhtymän, kuten sosiaalisen ahdistushäiriön.  Markkinoinnissa on tavallista liioitella niiden ihmisten määrää, joiden "arvioidaan" kärsivän kyseisen diagnoosin nimeämästä sairaudesta.

Lue lisää »

Jatkuva kasvu johtaa suuriin ongelmiin

Tiistai 9.6.2009 klo 8.00 - Veikko Vallin

Yksi poliitikkojen ja talousviisaiden eniten hokema "totuus" on, että lähes kaiken pitäisi aina kasvaa. Kansantuotteen eli bkt:n pitäisi kasvaa, jotta kaikkea hyvää voidaan jakaa kansalle. Kaupunkien pitäisi kasvaa, jotta ne voisivat pärjätä kilpailussa muita kaupunkeja vastaan. Jopa velanoton pitäisi kasvaa, jotta saadaan rakennettua asuntoja väestöllä, jonka senkin pitäisi kasvaa. Jos syntyvyystilastot näyttävät miinusta, puhuvat poliitikot ja media "uhkaavasta tilanteesta".

Tähän tilanteeseen usein ehdotetaan ratkaisuksi maahanmuuton kasvattamista. Harva kuitenkaan on miettinyt, että mihin jatkuva kasvu lopulta johtaa?

Lue lisää »

Asiantuntijoita - onko heitä?

Keskiviikko 8.4.2009 klo 8.00 - Maria Lehtiniemi

Omissa työtehtävissäni joudun varmasti tavalla tai toisella vastuuseen, jos vakuutan jonkin asian olevan tietyllä tavalla, eikä homma todellisuudessa toteudukaan kertomani mukaan. Ainakin saan kuulla huutia esimieheltäni ja pahimmassa tapauksessa vastaan teoistani tahi sanomisistani myös taloudellisesti. Luonnollisesti myönnän erehdykseni ja pohdin, miten olen voinut olla niin väärässä.

Pistääkin miettimään, miten on mahdollista, että asiantuntijat antavat lausuntojaan ääni paatoksesta väristen ja suoraan silmiin katsoen, ja jonkin ajan kuluttua toisinaan jopa kaikki heidän sanomisensa osoittautuvat virheellisiksi. Minkäänlaista vastuuta he eivät kuitenkaan ota.

Lue lisää »