Kognitiivisia vinoumia - Uusi päivä / Uusi asiaTiistai 7.4.2015 - Kari Vahtolammi Viimeaikoina olen ihmetellyt kognitiivisia vinoumia ja niiden hyödyntämistä. Tänään ajattelin uusi päivä / uusi asia- sarjassa vilkaista vielä kahta uutta vinoumaa eli haloefektiä ja virheellistä konsensusefektiä. Molemmat vinoumat monesti vastaavat kysymykseen siitä, että miksi toimimme määrätyllä tavalla. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kari Vahtolammi, virhe, oppiminen, ongelma, konsensusefekti |
Tankeroenglannilla pärjää paremmin kuin ilmanMaanantai 12.4.2010 - Oili Valkila Minä ainakin olen naureskellut tankerovitseille, joissa ulkoministeri Ahti Karjalainen töpeksi huonolla englannillaan. Anteeksi, en naura enää. Kun nyt 40–60-vuotiaat kävivät koulua, oli pakko tietää aktiivin imperatiivin partisiippi ynnä muu, ennen kuin saattoi suunnitellakaan suunsa avaamista kielten oppitunneilla. Piti rakentaa hienostuneet ja kulttuurisesti oikeaoppiset lauseet, jotta ne kehtasi lausua. Ja ne piti tietenkin lausua virheettömästi. Kaikki muu olisi ollut täysin naurettavaa. Onko siis ihme, jos kotimaassa kielitaitonsa oppinut aikuinen arkailee puhua ulkomaita?
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oili Valkila, kielitaito, Ahti Karjalainen, tankerot, uskallus, itsekritiikki, itsetunto, virheet, virheiden pelko |
Byrokratian kukkasiaPerjantai 5.6.2009 - Pekka Niskanen Byrokratialla tarkoitetaan virkavaltaisuutta. Sanahan on itsessään ihan neutraali. Byrokratian pitäisi siis olla järjestäytyneen yhteiskunnan tukipilari. Mutta kun pilasivat sen, byrokraatit nimittäin. |
2 kommenttia . Avainsanat: Byrokratia, Kela, työttömyyspäiväraha, byrokraatti, Ajoneuvohallintokeskus, parkkikiekko, pysäköintikiekko, pysäköintikiekkokirja, kiekkokirja, parkkimaksu, pysäköintimaksu, pysäköintivirhemaksu, liikenne- ja viestintäministeriö |
Asiantuntijoita - onko heitä?Keskiviikko 8.4.2009 klo 8.00 - Maria Lehtiniemi Omissa työtehtävissäni joudun varmasti tavalla tai toisella vastuuseen, jos vakuutan jonkin asian olevan tietyllä tavalla, eikä homma todellisuudessa toteudukaan kertomani mukaan. Ainakin saan kuulla huutia esimieheltäni ja pahimmassa tapauksessa vastaan teoistani tahi sanomisistani myös taloudellisesti. Luonnollisesti myönnän erehdykseni ja pohdin, miten olen voinut olla niin väärässä. Pistääkin miettimään, miten on mahdollista, että asiantuntijat antavat lausuntojaan ääni paatoksesta väristen ja suoraan silmiin katsoen, ja jonkin ajan kuluttua toisinaan jopa kaikki heidän sanomisensa osoittautuvat virheellisiksi. Minkäänlaista vastuuta he eivät kuitenkaan ota. |
7 kommenttia . Avainsanat: vastuu, asiantuntija, arvio, taantuma, uhkakuvat, virheet |