Stressi ja tuloksellisuus

Tiistai 10.2.2015 - Kari Vahtolammi

On hyvin mielenkiintoista, että samaan aikaan kun puhutaan työpäivän pidentämisestä niin samalla pohditaan työpahoinvointia. Eli kiireen ja päivän pitenemistä ei osata yhdistää siihen, että työntekijä voi huonosti. Luin TTY:llä teollisuustalouden laitoksella ihmisten johtamisen perusteista ja samalla jäin pohtimaan stressin ja  työhyvinvoinnin yhteyttä.

Aika usein näkee näitä arjen sankareita, jotka korostavat työpäivän pituutta ja omaa jaksamistaan. Ja ihmettelevät samaan aikaan sitä, että osa työntekijöistä voi pahoin. Mutta samalla eivät itse huomaa omien taitojensa  olevan laskussa.

Lue lisää »

Pääoma, yrityksen pääoma

Tiistai 20.1.2015 - Kari Vahtolammi

Vierailuluennolla TTY:ssä Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen sanoi, että yrityksen pääoma valuu joka perjantai ulos konttorista ja se pitää saada palaamaan joka maanantai takaisin. Häne puheissaan oli vinha perä. Nykyajan tietotyöläiset ovat yrityksen todellinen pääoma.

Jim Collins sanoi kirjassaan Hyvästä Paras, että oikeiden ihmisten valitseminen on tärkeä tekijä yrityksen siirtymisessä hyvästä parhaaksi. Eli hän korosti samaa asiaa kuin myös Mikko Kutunen omassa puheenvuorossaan. Eli sitä että tietotyöläisten valloittamassa työpaikassa pääoma sitoutuu pääomaan eli osaajien tietotaitoon ja persoonaan.

Lue lisää »

Etätyöt ja paloauto

Tiistai 18.11.2014 - Kari Vahtolammi

Tein etätöitä Tampereella. Ja kun piti etsiä paikka jossa on nopea verkko käytössä, niin valitsin kouluni eli TTY:n. Ja samalla reissulla opin uuden asian eli jos haluaa säilyttää kuulonsa, niin kannattaa valita paikka hiukan kauempaa kuin metrin päästä palohälyttimestä.

Lue lisää »

Byod, omat laitteet mukaan

Tiistai 30.9.2014 - Kari Vahtolammi

Omien laitteiden käyttö tuo mukanaan vapauden toimia millloin ja missä vain. Eli työnteko ei ole sidottu paikkaan eikä aikaan. Tämä on hyvä asia, mutta sillä on myös kääntöpuolensa. Yhä enemmän oletetaan, että työntekijä reagoi työasioihin myös vapaa-ajalla tai lomalla.

Lue lisää »

Klo 8-16 ei toimi enää?

Perjantai 19.9.2014 - Juha Ahola

Kuka tekee työtä vain arkisin klo 8–16 (tai muutoin yhtäjaksoisesti) eikä ole millään tavalla sidoksissa työhön työajan ulkopuolella? Saa huutaa hep! Kuvaile samalla tarkemmin työn luonne ja työhön liittyvä roolisi? Kuka / ketkä työpaikallasi puolestaan venyvät?

Lue lisää »

Etätyöta, paikalla oloa vaiko läsnätyötä

Tiistai 22.7.2014 - Kari Vahtolammi

Olen aika pitkään pohtinut etätyön sekä paikallaolon etuja. Molemmilla on etunsa eli etänä saa enemmän aikaan ja paikalla ollessa sosiaaliset kontaktit toimivat. Mutta onko niiden välimaastossa paljon esillä oleva läsnätyö. Eli ollaan jossain, mutta kuitenkin läsnä.

Läsnätyö on sanana hankala niinkuin Katleena Kortesuo sanoo. Se ei ole oikein mikään omalla tavallaan oikea sana, mutta toisaalta se kertoo aika hyvin mistä on kyse. Eli vaikka ei olla paikalla niin ollaan läsnä. Eli läsnätyö vaatii uutta työkulttuuria, johtamista ja tekniikkaa.

Kuullostaa kauhealta eli muutetaan työtapoja. Mutta tässä tullaan siihen, että mitataan tavoitteita eikä suinkaan työssä vietettyä aikaa. Eli johdetaan tavoitteiden kautta. Nykyään kuitenkin lähes organisaatio lkuin organisaatio kuitenkin mittaa kulutettua työaikaa. Ja siksi ihmisten pitää olla paikalla, jotta työaikaa voidaan mitata.

Mutta mitä on läsnätyö, se on yksinkertaisesti sitä että ollaan läsnä. Ei välttämätä fyysisesti vaan henkisesti. Eli tehdään töitä etänä, mutta kurinalaisesti. Kokoustetaan teknisten apuvälineiden avulla. Microsoft- maailmassa Lyncin avulla ja muualla vaikkapa Messengerin tai Skypen avulla.

Avotiloista puuttuu selkeät kanssakäymisen pelisäännöt: keskeyttää saa kaikkialla ja kaiken aikaa, Jaana Vuori TechNet blogissa.

Eli läsnätyössä olllaan saavutettavissa tarpeen mukaan, mutta ei olla välttämättä samalla konttorilla. Mutta mitä hyötyä tuollaisesta on. Eihän työnteko voi luonnistua jos ei istuta samassa tilassa. Eihän. Vai voisiko.

Läsnätyötä on tutkittu jonkin verran ja se hyödyttää sekä työnantajia että tekijöitä. Esimerkiksi Teleworkin tutkimuksen mukaan siitä hyötyvät molemmat. Työnantajille läsnätyö tuo etuina muunmuassa tuottavuuden kasvua sekä säästöä toimistotilojen muodossa. Ja työntekijöille työn mielekkyys kasvaa yksinkertaisista syistä eli matka-ajat kutistuvat minimiin sekä läsnätyö mahdollistaa joustavemman työskentelyn.

Jos läsnätyö on tehokasta ja hyödyllistä, niin miksi sitä ei sitten tehdä. Ehkäpä syinä ovat pelko tekniikan toimivuudesta sekä se myös se, että työntekijää ei voi enään valvoa samalla tavalla. Mutta nuohan ovat vain ratkaistavia asioita eli tekniikka pilvestä oikein valittuina palveluina sekä työn määrittäminen ajallisesta mittaamisesta kohti tavoitteiden mittaamista.

Läsnätyö ja etätyö on aina kiinnostanut minua ja nyt tekniikan kehittyessä olen yhä enemmän niiden kannalla. Miksi mennä toimistolle työskentelmään kun toimisto on kuitenkin lähes aina mukana. Eli kun on työaikana saavutettavissa, niin sen pitäisi riittää. Eli läsnä vaikkei ole fyysisesti paikalla.

Kuhan pohdin, Kari…

Kari Vahtolammi
Kirjoittaja on hiukan yli viisikymppinen yrittämisestä, opiskelusta (TTY) ja psykologiasta kiinnostunut it-alan ammattilainen.
www.karivahtolammi.com

Oletko ajatellut, että saisit paremman palkan ajattelemalla paremmin?

Maanantai 29.4.2013 - Heikki Luoma

Ehkä et ole koskaan ajatellut tuolta kannalta. Kuitenkin ajattelijoille maksetaan usein suurta palkkaa. Se voidaan tehdä, koska hyvän ajattelun tuottavuusvaikutus voi olla dramaattisen suuri.

Tyypillinen suurta palkaa ansaitseva ajattelutyöläinen on yrityksen ylin johtaja. Hänelle maksetaan ajattelusta, joka johtaa yrityksen menestykseen.

Ajattelutyöstä maksettavat palkkiot ovat vieläpä nousussa. Mitä isompi merkitys hyvällä ajattelulla on, sitä enemmän ollaan valmiita maksamaan.

Lue lisää »